Uinuvia osakaskuntia herätellään tehostamaan toimintaa – ”Paremmat ja vakaammat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta”

Suurin osa vesistöistämme on yhteisesti omistettuja vesialueita, joiden käyttö, toiminta ja hoito tapahtuu osakaskuntien kautta. Osakaskunnat hallitsevat vesialueita sekä muun muassa niiden kalastus- ja metsästysoikeuksia. Osakaskuntia patistellaan nyt tehostamaan toimintaansa.

Osakaskuntia yhdistämällä saadaan aikaan suurempi yhtenäinen vesialue, jolla on mahdollista kalastaa ja vesilinnustaa. Kuva: MML maastokartta (rasteri), kiinteistöjaotus ja -tunnukset 4/2023

Suomessa on noin 20 000 osakaskuntaa ja näillä on hallinnassaan yli kolmen miljoonaa hehtaaria vesialueita. Osakaskuntien toimintaa haittaa kuitenkin sekä omistuksen pirstaleisuus että toimijoiden ikääntymisestä tai vähyydestä johtuva osakaskuntien toiminnan hiipuminen. Ennen aktiiviset osakaskunnat ovat tällä hetkellä uinumisen tilassa.

"Osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi voidaan toteuttaa yhdistämällä eri kiinteistörekisteriyksikköinä olevat vesialueet, jolloin saadaan aikaan suurempi yhtenäinen vesialue", toteaa Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.

Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen innostaa osakaskuntia yhdistymään. Kuva: Sanne Katainen

"Suurella osakaskunnalla on paremmat ja vakaammat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta. Yhdistämisen jälkeen hallintokulut pienenevät suhteellisesti sekä laajemmasta omistajajoukosta on vaivattomampaa löytää toimijoita hoitokuntaan”, Vesa Karttunen sanoo.

Samalla kalastusmahdollisuudet laajenevat ja monipuolistuvat, kun samalla luvalla voi kalastaa suuremmalla vesialueella. Toteutetut yhdistämistoimitukset ovat osoittaneet, että toimiva yksikkökoko on tuhansien hehtaarien laajuinen.

Samaa penää Birdlife Suomen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle. Osakaskunnan kokous päättää myös yhteisellä vesialueella tapahtuvasta vesilintujen metsästyksestä ja lintuvesien hoidosta.

"Sisävesillä riittää hoidettavaa, sillä järvien rehevöityminen on lisännyt särkikalojen määrää ja kiihdyttänyt lahtien umpeenkasvua. Vesistöjen alamäki näkyy vesien tummumisena, vesikasvuston runsastumisena ja vesien laadun huonontumisena. Myös vesilintujen kannat ovat laskeneet jyrkästi", Helle kuvailee.

"Elinympäristöjen hoito on kaikkien yhteinen asia, joka onnistuu parhaiten yhteistyöllä. Esimerkiksi Pohjois-Savon Haukivedellä kymmenet pienet osakaskunnat yhdistyivät yhdeksi. Hallinto ja lupajärjestelmät on saatu parempaan kuosiin. Yhdistymiset ovat tuoneet lisää resursseja ja samalla tehokkaampaa suunnittelua", Helle kertoo.

Joillekin vesialueiden osakaskunnille sorsastus- ja kalastuslupien myynti on merkittävä tulonlähde. Metsästys- ja kalastusluvista saaduilla rahoilla osakaskunta voi kehittää vesialueiden hoitoa. Käytännössä vesialueiden hoito voi tarkoittaa umpeenkasvaneiden lahdenpoukamien niittoa tai vieraspetojen pyyntiä. Pohjois-Haukiveden osakaskunta lähti mukaan SOTKA-levähdysalue-hankkeeseen.

Osakaskunnille on tarjolla monenlaisia kehityshankkeita. Osakaskuntien tehtäviksi jätetyt parannustoimet kärsivät kuitenkin usein rahoituksen ongelmista. Kunnostushankkeiden suuri omarahoitusosuus on koettu ongelmalliseksi. Kun kehityshankkeista rahoitetaan yleensä vain puolet, omarahoitusosuuden puuttuminen johtaa usein hankkeiden lykkääntymiseen tai jopa peruuntumiseen. Tämä näkyi myös ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman arviointiraportissa.

Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.