Tehokkaan lämmityksen konkari neuvoo: tämä polttotapa säästää puuta ja työtä, mutta myös lämmittää paremmin

Puulla lämmittäjää kiinnostaa kaksi asiaa: miten polttaa puuta niin tehokkaasti, että lämmönsaanto on paras mahdollinen, ja miten palaminen saadaan puhtaaksi.

”Yllättävää kyllä polton parantamiseen on useimmissa tulisijoissa mahdollisuus. Käyttäjä voi vaikuttaa polttamiseen tiivistämällä palamista niin, että palamisaika lyhenee ja lämpötila nousee”, kertoo polvijärveläinen yrittäjä ja keksijä Jouko Kettunen.

Kettusta, jos ketä, palamistapahtuman virittäminen mahdollisimman tehokkaaksi on haastanut pitkään. Omien sanojensa mukaan ”viruksen” tartutti häneen yhteistyökumppani jo vuosikymmeniä sitten. Varsinaisen työuransa jälkeen Kettunen on keskittynyt lähes yksinomaan tutkimaan palamista.

Avaintekijänä palamisen tehostamisessa on Kettusen mukaan sopiva palamisalueen lämpötila, joka mahdollistaa palamisilman paremman yhtymisen polttopuun luovuttamiin kaasuihin. Lämpötilan nostossa auttaa, ettei tulipesään pääse liikaa ilmaa. Kun liekin väri vaalenee, on ilmansyöttö kohdallaan eikä tulisijasta tule näkyvää savua.

Teoreettisen puolen ollessa vielä työn alla Jouko Kettunen on valmis jakamaan puunpolton oppeja kaikille lämmittäjille. Neuvoissa on kolme merkittävää eroa yleisesti käytössä oleviin.

”Ensinnäkin tulisijan täyttö eli ladonta tapahtuu eri tavalla. Toiseksi paloilmaa annetaan vain tarpeen mukaan eli vähän. Kolmanneksi myös hiilistä saadaan hyvin lämpöä suurentamalla niiden paloilman saantia.”

Näistä seuraa Kettusen mukaan, että syttyminen on nopeaa, palaminen tapahtuu korkeammassa lämpötilassa, ja hiiliä jää enemmän loppuvaiheeseen.

”Tällä polttotavalla vältetään tavanomaisen palamisen häiriö, joka johtuu vedyn ja hiilen erilaisista palamisominaisuuksista.”

Tulisijan eri osien lämpötilaa mitataan useilla antureilla. Kuva: Lari Lievonen

Puut pitäisi pystyä latomaan niin, etteivät ne kosketa tulisijan seiniin, vaan joka sivulle jää rako palokaasujen kulkemiseen.

Korkeissa tulipesissä pohjalle laitetaan ensin kaksi pientä puuta sivuille nostamaan seuraavaa kerrosta vähän koholle. Seuraavat kerrokset ladotaan aina poikittain edellisten päälle. Toiseksi viimeiseen kerrokseen jätetään sytytyspesä ja sen päälle vielä kerros puuta. Tulipesää täytetään noin kaksi kolmasosaa korkeudesta.

Kettunen yhdistää mittaustulokset taulukoksi, jonka avulla tuloksia voi vertailla. Kuva: Lari Lievonen

Kun syttyihin laitetaan tuli, alkaa lämpötila välittömästi puiden keskellä kohota, mutta lämpö ei imeydy seiniin muttei myöskään karkaa liian nopeasti.

Kun puut ovat hiiltyneet, on hyvä hämmentää hiilet niin, että ne palavat tasaisesti ja antavat parhaiten lämpöä. Yläpuolisen palamisilman voi Kettusen mukaan säätää pienelle ja lisätä tarpeen mukaan hiilien alle tulevan ilman syöttöä. Sopiva ilmamäärä näkyy sinisenä liekkinä hiilten päällä, hän opastaa.

Jos on tarve lisätä puita, hyvä hetki on hiilten tasaamisen jälkeen niiden päälle.

Kettunen tähdentää, että hänen polttamismenetelmässään savun ja saasteiden määrä vähenee merkittävästi. Lämpöä tulee kuitenkin enemmän ja puita sekä työtä säästyy.

Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.

Tutustu Jouko Kettusen polkuun keksijäksi.

Katso videolta, miten Jouko Kettunen polttaa puuta tehokkaasti ja lähes savuttomasti.