Erno Järvinen: ”Nuoriin kannattaa panostaa”

Perustele, miksi metsänomistajan kannattaa luovuttaa osa puukauppatuloistaan Suomen Metsäsäätiölle.

Metsäsäätiö tekee viestinnän ja vaikuttamisen kautta pitkäjänteistä perustyötä koko metsäelinkeinon hyväksi. Metsäalan pitää puhua oman elinkeinonsa puolesta, sillä kukaan muu ei sitä tee. Suomen Metsäsäätiö edustaa koko metsäelinkeinoa. Mukana ovat metsänomistajat, puunostajat, koneyrittäjät ja ammattiliitot.

Metsäsäätiön rahoituskohteista löytyy varmasti jokaista metsänomistajaa lähellä olevia asioita, kuten lapset ja nuoret sekä puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen. Jokaisesta puukaupasta kannattaakin laittaa pieni siivu metsäelinkeinon edistämiseen, sillä pienillä teoilla on merkitystä.

Kun Suomen Metsäsäätiö perustettiin 25 vuotta sitten, metsistä puhuttiin hyvin kriittiseen sävyyn. Silloinen kritiikki tuli saksalaisilta painotaloilta, ja se kohdistui suomalaisen metsätalouden kestävyyteen. Nyt tilanne on hyvin samanlainen. Meidän tehtävämme on tuoda keskusteluun oikeaa tietoa. Metsäalan merkitys Suomelle pystytään perustelemaan aktiivisella viestinnällä. Metsäelinkeinolla on lupa kukoistaa, kuten sloganimme kertoo.

Kuinka iso osuus metsänomistajista maksaa vapaaehtoisen menekin­edistämismaksun?

Noin kolmasosa metsänomistajista maksaa maksun, ja siinä on selvästi kasvattamisen varaa. Menekinedistämismaksun suosio riippuu paljolti siitä, kuinka puukaupassa mukana oleva metsäammattilainen osaa perustella sen tarpeellisuuden.

Menekinedistämiseen osallistuva metsänomistaja lahjoittaa 0,2 prosenttia puukaupparahoistaan säätiölle, ja puun ostaja lahjoittaa saman verran. Maksun voi vähentää verotuksessa metsätalouden kuluna.

Säätiön tulot ovat pysyneet viime vuosikymmenen aikana melko vakaina. Maksuista kertyy vuosittain noin 1,8 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa jaetaan ulos. Loppu menee hallinto- ja materiaalikuluihin.

Mihin tähdätään parhaillaan käynnissä olevalla Metsien Suomi -viestintäkampanjalla, jota rahoitatte noin 300 000 eurolla?

Kyseessä on erittäin iso projekti, jollaisia meillä on melko harvoin. Haluamme kertoa tavallisille ihmisille perustietoa metsän merkityksestä ja mahdollisuuksista. Projektin toteuttaa Suomen Metsäyhdistys. Kampanjaan sisältyy tv-mainoksia, ulkomainoksia ja sosiaalisen median kampanjoita. Näkyvin kampanjointi alkaa touko-kesäkuussa. Perusviestinä on ”Metsä on kaikessa mukana”.

Mikä on ollut viime vuosien onnistunein hankkeenne?

Niitä on ollut paljon. Kuljetusapurahojen myöntäminen koululaisten metsävierailuihin on jo pitkään jatkunut onnistunut hanke. Viime vuonna 8 000 lasta pääsi tämän apurahan turvin tutustumaan metsäelinkeinoihin. Koulut ovat olleet rahoista todella kiitollisia.

Rahoitamme myös Yrityskyliä, joissa yläkouluikäiset pääsevät tutustumaan metsäelinkeinoihin. Myös 4H-järjestön ja partiolaisten metsähankkeita olemme rahoittaneet pitkään.

Rahoitamme pitkäjänteisesti myös Päättäjien Metsäakatemiaa, jonka on käynyt lähes 2 000 suomalaista päättäjää. Seuraava kurssi alkaa huhtikuussa. Vuosituhannen vaihteessa Metsäsäätiö rahoitti vahvasti metsäsertifiointia, mutta sen osuus on nyt melko pieni.

Viimeisimpiä onnistuneita rahoituskohteitamme on Uusi puu -hanke, jonka kautta suomalaisille ja kansainvälisille päättäjille kerrotaan puun uusista käyttömahdollisuuksista. Odotamme paljon myös pääsiäisenä Heurekassa käynnistyvältä SuperPUU-näyttelyltä, joka on Heurekan päänäyttely.

Miksi nuorten tavoittaminen on tärkeää?

Monestakin syystä. Nuorissa on tulevaisuuden tekijöitä, ja metsäalalle tarvitaan osaavaa työvoimaa moniin tehtäviin. On myös tärkeää, että lapsilla ja nuorilla säilyy hyvä metsäsuhde. Valtakunnallinen yläkoululaisten Metsävisa ja nuorten vaikuttajien metsäfoorumi tuovat nekin metsäasioita esille.

Miten nykypäivän opettajat suhtautuvat metsätalouteen?

Useimmiten hyvin myönteisesti. Opettajalla on erittäin suuri merkitys sen suhteen, kuinka metsäelinkeino esitellään koululaisille. Suomen Metsäyhdistys pitää säännöllisesti yhteyttä maantiedon ja biologian opettajiin ja kertoo heille metsäalan mahdollisuuksista. Asioista voidaan olla eri mieltä ja on arvokastakin, että näkökulmia on useampia, mutta me olemme aina metsäelinkeinon puolella.

Miten vastaatte rahoituksellanne ilmastopuheeseen?

Haluamme tuottaa faktaa eli luotettavaa tutkimustietoa, ja siksi rahoitamme monia tutkimushankkeita. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on käynnissä tutkimushanke ojitettujen soiden kestävästä käytöstä. Hankkeessa yritetään löytää käytännön työkaluja, jotta turvemaiden ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutukset pystyttäisiin ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon metsien hyötykäytössä.

Myös kolmen professuurin rahoittaminen edistää luotettavan tutkimustiedon tuottamista. Rahoitamme tällä hetkellä puurakentamisen liiketoimintaprofessuuria Vaasan yliopistossa, puurakennetekniikan professuuria Aalto-yliopistossa ja metsäteknologian professuuria Helsingin yliopistossa.

Päättäjien Metsäakatemia on ollut menestys. Kuinka voisitte edistää vastaavalla tavalla EU-päättäjien metsätietämystä?

Yksi EU-päättäjien Metsäakatemia on jo järjestetty Suomessa, ja tänä keväänä järjestetään toinen Ruotsissa. EU-päättäjät ovat todellakin avainasemassa, sillä Euroopan unionissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat paljon Suomen metsäalan toimintamahdollisuuksiin. EU-päättäjien Metsäakatemiaan osallistuu tänä keväänä 80 EU-päättäjää, ja sitä rahoittaa Metsäsäätiön lisäksi maa- ja metsätalousministeriö.

Kuinka puurakentamista voitaisiin parhaiten tukea?

Osaamisen lisääminen on paras keino, ja siihen rahoittamamme puurakentamisen professuuritkin tähtäävät. Puuinfo Oy on tehnyt Suomen Metsäsäätiön rahoituksella arvokasta työtä puurakentamisen edistämiseksi. On hyvä, että rakentamisen säädökset ja määräykset ovat menneet puurakentamisen kannalta oikeaan suuntaan. Eri rakennusmateriaaleja ei saisi perusteettomasti asettaa eriarvoiseen asemaan.

Olemme järjestäneet myös alueellisia keräyksiä puurakentamisen edistämiseksi. Viimeisin liittyi Tuupalan alakouluun Kuhmossa. Kainuusta kerätyillä menekinedistämismaksuilla rahoitetaan tutkimusta, jossa selvitetään puukoulun terveysvaikutuksia koululaisten ja opettajien hyvinvointiin.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Eilen kävin koirien kanssa kävelemässä lähimetsässämme Järvenpäässä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2020.