• Taiteilijat haluavat metsät tiukkaan suojeluun: ”Kyse ei ole vain luonnosta, vaan koko kansallisen identiteettimme ja historiamme haurastumisesta”

    Yli tuhatviisisataa taiteilijaa vetoaa metsien lisäsuojelun puolesta.
    Taiteilijat haluavat kasvattaa tiukasti suojeltua metsäalaa lähes parilla miljoonalla hehtaarilla.
    Taiteilijat haluavat kasvattaa tiukasti suojeltua metsäalaa lähes parilla miljoonalla hehtaarilla. Kuva: Maiju Pohjanheimo
    Metsä|Metsäpolitiikka
    11.12.202308:32
    Jarmo Palokallio

    Yli 1500 taiteilijaa vetoaa metsien lisäsuojelun puolesta. He vaativat EU:hun vedoten, että metsistä pitäisi suojella 10 prosenttia maakunnittain.

    Vetoomuksen mukaan Etelä-Suomessa 10 prosentin suojelutavoite tarkoittaa kaikkien olemassa olevien suojelemattomien vanhojen metsien eli 404 000 hehtaarin suojelua. Niiden lisäksi on suojeltava 471 000 hehtaaria muuta metsämaata.

    Pohjois-Suomessa se tarkoittaa suojelemattomien vanhojen metsien eli 407 000 hehtaarin suojelua. Siellä niiden lisäksi on suojeltava 176 000 hehtaaria muuta metsämaata.

    Noiden lisäksi valtion metsiä pitäisi suojella 360 000 hehtaaria välittömästi.

    Taiteilijoiden mukaan luontopääoman ja monimuotoisuuden merkitys taloudelle on maailmanlaajuisesti ymmärretty. Silti suomalainen metsäteollisuus halunnut pitää kiinni suurista hakkuumääristä ja pyrkii sen vuoksi vaikuttamaan suojeltavien metsien kriteereihin.

    Pelkona on, että luonnontilaisen ja vanhan metsän määritelmät tehdään niin tiukoiksi, ettei suojeltavaa juurikaan löydy.

    ”Kyse ei ole vain luonnosta, sen kunnioittamisesta ja monimuotoisuudesta, vaan koko kansallisen identiteettimme ja historiamme haurastumisesta”, vetoomuksessa todetaan.

    Taiteilijoiden metsävetoomuksen allekirjoittajien joukossa ovat Eija-Liisa Ahtila, Ismo Alanko, Elina Brotherus, Ralf Gothóni, Seidi Haarla, Aki Kaurismäki, Katja Kettu, Krista Kosonen, Leena Lehtolainen, Tero Saarinen, Esko Salminen, Pentti Sammallahti ja Lars Sund.

    Vetoomus luovutetaan eduskunnassa keskiviikkona ympäristöministeri Kai Mykkäselle ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille.

    Lisää aiheesta
    • Lehdot ja paahderinteet ovat arvokkaita luontokohteita.

      Metsiensuojelu | Suojelupinta-alan kasvattaminen edistäisi sekä luonto- että ilmastotavoitteita – kohteet kannattaa valita luontoarvojen perusteella

    Artikkelin aiheet
    metsien suojelu
    taiteilijat
    ympäristönsuojelu
    luonto
    kulttuuri
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin