• Musiikkitalon uusissa urkupilleissä mutkittelee puupohjainen materiaali, jota ei ole aiemmin uruissa kokeiltu

    Helsingin musiikkitalon urkujen näyttävimmät putket tulostetaan selluloosallakuiduilla vahvistetusta muovikomposiitista.
    Sellukuitu taipuu Helsingin musiikkitalon urkujen putkistoissa mielikuvituksellisiin muotoihin, kuten valmistajan havainnekuva esittää. Oikeat putket ovat vielä tuotannossa.
    Sellukuitu taipuu Helsingin musiikkitalon urkujen putkistoissa mielikuvituksellisiin muotoihin, kuten valmistajan havainnekuva esittää. Oikeat putket ovat vielä tuotannossa. Kuva: Reigel Orgelbau
    Metsä|Historia ja perinne
    4.6.202320:00
    Pasi Jaakkonen

    Sellu on halpa bulkkituote -hokemaa viljelevä joutuu pohtimaan Helsingin musiikkitalossa ajatuksensa uusiksi.

    Sellukuidut nimittäin ovat keskeisessä roolissa, kun Musiikkitaloon valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä maailman suurimpiin ja nykyaikaisimpiin luettavat urut. Tiettävästi missään maailmassa ei urkupillistöjä ole valmistettu aikaisemmin biokomponenteista tulostamalla.

    Urkujen julkisivua komistavat pillit valmistetaan biokomposiitista 3D-tulostustekniikalla. Biokomposiitin perusaine on biopohjainen ja biohajoavista polylaktidimuovi (PLA). Sen toinen keskeinen raaka-aine on pienenpieni sellukuitu, jota komposiitissa voi olla jopa 60 prosenttia. Kuidun ontelorakenne antaa sille tavoiteltavia ominaisuuksia niin soinnin kuin myös valmistustekniikan näkökulmasta.

    Sellukuitu estää sulaa massaa valumasta tulostusprossessissa. Valmiille tuotteelle se antaa tarvittavaa lujuutta.

    ”Selluoosakuidun ontelorakenne on eräänlainen luonnon ihme. Toki sellaista voisi yrittää rakentaa keinotekoisesti, mutta selluoosassa se on valmiina”, sanoo UPM:m Biokomposiittiliiketoiminnon johtaja Kaido Kukk sanoo.

    Soittimensunnittelijan näkökulmasta 3D-tulostus antaa lähes rajattomat vapaudet pillien muotoilussa.

    ”Siksi osa urkujen julkisivuun tulevista kaarevista ilmaputkista on valmistettu puukomposiitista, Helsingin musiikkitalosäätiön projektipäällikkö Kaisa Näreranta kertoo.

    Maailman suurimpiin luettava urkuvalmistaja itävaltalainen Rieger Orgelbau rakentaa urut käsityönä. Urkujen julkisivun ilmaputket valmistaa saksalainen pienen sarjan 3D-tulostuksiin erikoistunut saksalainen Primax 3D.

    Samaa biokomposiittia on käytetty muun muassa kaiuttimien koteloissa korvaamaan esimerkiksi vanereita. Lähes mihin tahansa muotoon taipuva puukompositti on antaa mahdollisuuden muotoilla kaiuttimen ulkokuori ilman akustisia kompromisseja.

    Musiikkitaloon tulevien urkujen rakentaminen on monikansallinen urakka. Pillien raaka-aineena toimiva tulostettava biokomposiitti valmistetaan UPM:n Lahden tehtaalla, mistä se kuljetetaan Espanjan Burgosissa toimivalle saksalaisomisteiselle 3D-tulostuslaitoselle. Sieltä putket toimitetaan urkuvalmistajalle Itävaltaan, missä soitin kootaan ja lähetetään sitten osina Helsinkiin.

    Lisää aiheesta
    • UPM:n puukomposiittimullistaa keittiön rakenteet

    • UPM kehitti FibDex-haavasidoksen yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden sekä yliopistollisen keskussairaalan palovammakeskuksen kirurgien ja hoitohenkilökunnan kanssa.

      Metsäteollisuus | Puu parantaa palohaavat ja murtuneet luut, siitä voi tehdä myös t-paidan ja kylpyammeen

      Tilaajalle
    • Selluloosasta ja proteiinista valmistettu hammas on vahvempi ja kevyempi kuin hammaskruunuissa nyt käytetty keramiikka.

      VTT:ssä on kehitetty koivusellusta nanokomposiitti, joka soveltuu vaikka tekohampaaksi – muuhunkin aineesta olisi

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää