Puu parantaa palohaavat ja murtuneet luut, siitä voi tehdä myös t-paidan ja kylpyammeen

Spinnova, Sulapac, Paptic...

Tuttuja nimiä metsäalan innovaatioita seuranneille, mutta mikä muu näitä yrityksiä yhdistää?

Ne ovat osallistuneet aikoinaan Uusi puu -kilpailuun, jossa etsitään puuta hyödyntäviä konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Maaseudun Tulevaisuus selvitti, mitä jo viidettä kertaa järjestettävän kilpailun aiemmille menestyjille kuuluu nyt.

Petro Lahtinen tulee nimenä vastaan kahteen otteeseen.

Hän on ollut kehittämässä ensin Woodcast-nimistä puukipsiä, joka oli vuoden 2014 eli ensimmäisen Uusi puu-kilpailun voittaja kategoriassa Väestörakenteen muutokset.

Haapahakkeesta ja sidosaineesta valmistettu Woodcast on myrkytön, muotoutuva ja ilman vettä työstettävä kipsausmateriaali, joka soveltuu kaikkeen kipsaamiseen.

Raati kehui tuotetta muun muassa siitä, että biohajoava materiaali vapauttaa kipsaajat myrkyllisiltä kemikaaleilta ja niiden aiheuttamalta ammattiastmariskiltä. Puukipsiä asennettaessa ei tarvita kumihanskoja, hengityssuojaimia ja kohdeimureita, mikä lisää käyttömukavuutta.

Lahtisen mukaan Woodcastin perustuote ja -teknologia on edelleen sama.

”Sitä käytetään Suomessa kaikissa sairaaloissa ja lisäksi yli kymmenessä muussa maassa. Viime aikoina sen on ottanut käyttöön usea sairaala Yhdysvalloissa.”

Woodcast on otettu käyttöön myös eläinten hoidossa.

”Olemme saaneet palautetta, että se on koirien ja kotieläinten lastoituksessa hyvä, sillä se on nopea laittaa.”

Idea puukipsistä syntyi Helsingin yliopiston kemian laitoksella, jossa Lahtinen työskenteli kollegansa Antti Pärssisen kanssa tutkijana. Onbone Oy perustettiin vuonna 2008 ja kahden vuoden päästä valmis tuote oli markkinoilla.

Lahtisen mukaan Woodcastin matka ei ole ollut mutkaton.

”Yhdessä kohtaa yritys oli kuoleman partaalla.”

Rahoituksen turvin yritys pystyi jatkamaan. Myyntilukuja Lahtinen ei osaa sanoa, sillä hän ei itse toimi enää yrityksessä muuten kuin omistajan roolissa.

Woodio menestyi Uusi puu -kilpailussa puukomposiittilavuaarillaan vuonna 2018. Tuotteita, värejä ja malleja on sittemmin tullut lisää. Kuva: Sanne Katainen

Vuonna 2018 Uusi puu -kilpailun Kaupungistuminen-kategorian voitti Woodion puukomposiitista valmistettu design-lavuaari.

Woodion kehittämä täysin vedenkestävä massiivipuukomposiitti on helposti työstettävä ja kaunis materiaali, jolla on paljon samoja ominaisuuksia kuin keramiikalla, kilpailun raati esitteli.

Puukomposiitti voidaan käytöstä poiston jälkeen hyödyntää energiana, toisin kuin keramiikkajäte.

”Selkeästi tilausta on ekologisille kylpyhuonekalusteille”, Woodion toimitusjohtajana nykyisin työskentelevä Lahtinen toteaa.

Hän kertoo, että tuotevalikoima on laajentunut muun muassa kylpyammeisiin ja vessanpönttöihin.

Puukomposiittikylpyammeet ovat todella suosittuja, Woodion toimitusjohtaja Petro Lahtinen kertoo. Kuva: Kari Salonen

Woodio myi viime vuonna tuotteitaan noin miljoonan euron arvosta. Verkkokauppatilauksia on tullut 26 eri maasta.

Puukomposiittilavuaarin kehitys ideasta tuotteeksi oli Lahtisen mukaan pidempi polku kuin puukipsin.

”Vuonna 2016 aloin viedä Woodiota eteenpäin. 2018 valmistui ensimmäinen tuote, minkä kehtasi myydä. Vuoden 2020 alusta tuotteista tuli kunnollisia”, hän kuvailee.

Woodion kalusteita myydään nyt tuhansia vuodessa.

Nanoselluloosasta valmistettu haavasidos luo ihanteellisen, kostean paranemisympäristön ja imee haavan eritteitä.  Kuva: Markus Pentikäinen / Keksi

Toissa vuonna Uusi puu -kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi UPM Biomedicalsin nanosellusta valmistettu FibDex-haavasidos, jolla parannetaan muun muassa palovammoja.

Haavasidosta ei tarvitse vaihtaa hoidon aikana ja se irtoaa itsestään haavan parannuttua. Näin vältytään sidoksen vaihdoilta ja arpeutumista hidastavilta ihon repeytymisiltä.

”Innovaatio vähentää hoitajien työtä ja potilaan kipua. Lisäksi se on ekologinen materiaali. Tämä on hieno esimerkki korkean jalostusasteen tuotteesta”, kilpailun projektipäällikkö Virpi Korhonen hehkuttaa.

UPM Biomedicalsin johtaja Johana Kuncová-Kallio kertoo MT:lle sähköpostitse, että FibDex-haavasidos on ollut saatavilla Suomen sairaaloille nyt tovin ja asiakaspalaute terveydenhuollon ammattilaisilta on ollut erittäin positiivista.

Potilaat tarvitsevat ihon siirteitä muun muassa pahojen palovammojen, plastiikkakirurgisten leikkausten ja ihosyövän hoidossa. Haavat voidaan suojata FibDex-haavasidoksella, jota ei tarvitse vaihtaa hoidon aikana. Kuva: Markus Pentikäinen / Keksi

Kuncová-Kallion mukaan lääkinnällisen laitteen kehittäminen on pitkä prosessi.

Nanosellua alettiin tutkia Suomessa jo yli kymmenen vuotta sitten. Professori Marjo Yliperttula Helsingin yliopistosta kiinnostui nanosellun ominaisuuksista ja sen mahdollisuuksista haavanhoidossa.

Kliiniset tutkimukset toteutettiin HUS Jorvin palovammakeskuksessa. Vuoden 2019 toukokuussa FibDex-haavasidokselle myönnettiin EU:n lääkintälaitedirektiivin mukainen tuotesertifikaatti ja myyntilupa.

Ensimmäinen iso hankintasopimus on tehty Varsinais-Suomeen, minkä ansiosta FibDex on nyt käytössä kaikissa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden sairaaloissa.

”Kun korona viime vuoden aikana hellitti otettaan, olemme päässeet osallistumaan myös useisiin haavanhoidon kansainvälisiin tapahtumiin ja näyttelyihin.”

Kontaktien ansiosta tuotekokeiluita on tällä hetkellä menossa lukuisissa sairaaloissa myös muissa Euroopan maissa, kuten Pohjoismaissa, Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa, Kroatiassa ja Italiassa. Kiinnostusta on myös Euroopan ulkopuolella.

Useat Uusi puu -kilpailun innovaatiot liittyvät tekstiiliteollisuuteen ja pakkausmateriaaleihin.

Markkinoilla menestyjiin projektipäällikkö Korhonen lukee muun muassa sellusta tekstiilikuituja valmistavan Spinnovan, joka listautui toissa kesänä Helsingin pörssiin.