Marjanpoimijoiden ihmiskauppa oikeuskäsittelyyn ‒ epäkohtia myös ulkomaisten metsureiden palkoissa ja työajoissa

Tavalliselle kansalaiselle on kova paikka, jos hän tahtomattaan huomaa tukevansa ihmiskauppaa. Valitettavasti se on ollut mahdollista Suomessakin esimerkiksi muutamissa pääkaupunkiseudun etnisissä ravintoloissa, joissa on teetetty käytännössä orjatyötä.

Metsämarjojen poimimiseen liittyvästä ihmiskaupasta on ollut epäilyjä jo pitkään. Kyse on varsinkin Thaimaasta tulleista poimijoista. Ensimmäiset oikeuskäsittelyt kotimaisia marja-­alan yrityksiä vastaan alkavat toukokuussa.

Aluehallintoviraston havaintojen mukaan metsämarjan­poimijoiden oikeuksia koskevan marjalain noudattamisessa oli edelleen vuonna 2023 huomattavia puutteita. Nyt olemme tilanteessa, jossa on epäselvää, ketkä poimivat tulevana kesänä mustikat ja puolukat kotimaisille marjanjalostajille.

Jos kuluttaja haluaa pakastimeensa varmasti reiluja metsämarjoja, hänen on parasta poimia ne itse.

Ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten vähimmäis­palkkaukseen ja enimmäistyöaikojen noudattamiseen liittyviä puutteita on havaittu rakennus- ja palvelu­aloilla, esimerkiksi Lapin-matkailun kausityövoiman osalta. Ikävä kyllä sama ilmiö on valumassa myös metsätyöhön.

Metsäalan valvonnassa on tullut vastaan tilanteita, joissa työsuhde oli naamioitu yrittäjätyöksi tai niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi. Joskus työsuhde oli muutettu työntekijän ymmärtämättä toimeksiantosuhteeksi, jonka ehdot kuitenkin vastaavat työsopimuksen ehtoja, kertoo avin valvonta­raportti.

Koska metsäala monien muiden toimialojen tavoin kärsii työvoimapulasta varsinkin syrjäisillä eli metsäisimmillä seuduilla, asian ratkaiseminen on hankalaa.

Metsäkoneiden ohjaamoon on toistaiseksi saatu kotimaista työvoimaa, vaikka siinäkin on haasteita. Metsäpalveluyritysten eteisessä ei ole jonoksi asti riuskoja ulkoilma­ihmisiä, jotka tahtovat kausityöhön istuttamaan ja raivaamaan. Ahkerat, halpuutetut ulkomaiset työntekijät ovat olleet houkutteleva vaihtoehto hoitamaan metsänhoitorästejä.

Yhä harvempi metsänomistaja tekee metsätöitä itse. Omistajat ovat ikääntyneitä, välimatkat metsä­tilalle pitkiä. Metsä­yhtiöiden puukaupan yhteydessä tarjoa­mat uudistamis- ja taimikonhoito­palvelut kasvattavat suosiotaan.

Metsätyön ihmiskauppaepäilyiltä ei saa kukaan sulkea silmiään. Orjia ei Suomen metsiin kaivata.