Rauman sellutehtaalle haetaan lupaa hiilidioksidin talteenoton aloittamiseksi

Sellun ja sahatavaran tuottaja Metsä Fibre hakee lupaa hiilidioksidin talteenottolaitoksen rakentamiseen Rauman sellutehtaan yhteyteen. Metsä Fibre on osa Metsä Group -konsernia.

Yhtiö on jättänyt lupahakemuksen 16. joulukuuta silloiselle Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. MT hankki hakemuksen tietopyynnöllä.

Tarkasti ottaen kyse on Rauman sellutehtaan nykyisen ympäristöluvan muuttamisesta, uuden prosessin osan integroimisesta tehtaaseen ja toiminnan aloittamisesta.

Hakemus on jätetty viisi päivää sen jälkeen, kun pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti edistää bioperäisen hiilidioksidin talteenottokapasiteetin rakentamista yhteensä 90 miljoonalla eurolla. Samalla valtioneuvosto antoi asetuksen talteenoton edistämiseksi myönnettävän avustuksen ehdoista vuosina 2026–2032.

Laitos tuottaisi nesteytettyä hiilidioksidia noin 100 000 tonnia Rauman sellutehtaan soodakattilan savukaasuista.

Tehdas valmistaa valkaistua havuselluloosaa. Sen nykyinen tuotantokapasiteetti on 680 000 sellua vuodessa.

Hakemuksen mukaan sellutehtaan savukaasuista otettaisiin talteen puuperäistä hiilidioksidia talteenottolaitoksen kapasiteettia vastaava määrä. Prosessiin ohjattaisiin osa tehtaassa syntyvistä savukaasuista ja pääosa johdettaisiin ilmaan nykyiseen tapaan.

Talteenottolaitoksella savukaasuista erotettaisiin epäpuhtaudet hiukkassuodattimella ja pesurilla ennen varsinaista hiilidioksidin talteenottoa.

Talteenotto tehtäisiin niin sanotulla amiinimenetelmällä. Amiini olisi tehtaalla uusi kemikaali. Amiinit ovat ammoniakin kaltaisia yhdisteitä.

Hakemuksen mukaan hiilidioksidin talteenotto ei edellyttäisi varsinaisia prosessimuutoksia sellutehtaan nykyisiin toimintoihin, eikä hiilidioksidin erotuksella ole vaikutusta soodakattilan toimintaan tai savukaasujen johtamiseen.

Talteen otettu hiilidioksidi nesteytettäisiin, välivarastoitaisiin ja toimitettaisiin asiakkaille maanteitse. Hiilidioksidin erotuksen jälkeen loput savukaasuista palautettaisiin piippuun ja johdettaisiin ilmaan. Normaalitilanteessa talteenotto toimisi ympäri vuorokauden.

Nesteytetty biogeeninen hiilidioksidi toimisi raaka-aineena esimerkiksi erilaisten synteettisten polttoaineiden, kemikaalien tai muovien valmistukseen korvaamaan fossiilista hiilen lähdettä. Sitä voidaan käyttää myös betonin lujittamiseen.

Uusi laitos ei lisäisi puunkäyttöä tai vaikuttaisi mustalipeän polttoon, eikä sillä olisi vaikutusta sellutehtaan nykyisiin ilmaan päätyvien rikkidioksidin tai typen oksidien päästöihin.

Hakemuksen mukaan laitoksen investointipäätös tehdään aikaisintaan tämän vuoden jälkipuoliskolla. Varsinainen toiminta käynnistyisi noin kahden vuoden kuluttua investointipäätöksestä, aikaisintaan vuoden 2028 lopulla.

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen esitteli syyskuussa Metsä Fibren hiilidioksidin talteenoton pilottia Raumalla. Pilottilaitos toimi kuvassa näkyvässä sinisessä kontissa. Kuva: Sami Suojanen

Metsä Fibre pilotoi hiilidioksidin talteenottoa Raumalla viime kesänä ja syksynä yhdessä laitostoimittaja Andritzin kanssa. Pilottilaitos otti talteen noin tonnin hiilidioksidia päivässä.

Yhtiö esitteli talteenottoa medialle syyskuussa viime vuonna. Tuolloin se kertoi suunnittelevansa 30 000–100 000 tonnin teollisen mittakaavan koelaitosta, mutta päätöstä hankkeesta tai laitoksen sijainnista ei oltu tehty.

”Toistaiseksi näyttää siltä, että teknologia toimii hyvin myös sellutehtaan savukaasuilla”, totesi Kaija Pehu-Lehtonen syyskuun mediatilaisuudessa.

Hän johtaa Metsä Groupin hiilidioksidin talteenottoprojektia.

Markkinoiden kehittyminen on keskeinen kysymys hiilidioksidin talteenoton edistymisessä. Pelkkä tekniikan hallitseminen ei riitä.

Investoinnit ovat isoja ja markkinat kehittymättömät toistaiseksi. Arvoketjut raaka-aineesta valmiiksi tuotteiksi voivat olla uusia ja monimutkaisia.

Metsä Fibren emon Metsä Groupin tehtailla syntyy noin 12 miljoonaa tonnia puuperäistä hiilidioksidia vuodessa.