Vapaa-ajan kalastajien saaliiksi ruokapöytiin päätyi viime vuonna noin 25 miljoonaa kiloa kalaa – lähes joka kolmas suomalainen kalasti

Vapaa-ajankalastajat pyydystivät vuonna 2024 lähes 35 miljoonaa kiloa kalaa, josta yli neljännes, 9,8 miljoonaa kiloa vapautettiin elävänä takaisin veteen.

Ylösotetusta 25 miljoonan kilon saaliista yli neljä viidesosaa saatiin sisävesiltä. Tärkeimmät saalislajit olivat tuttuun tapaan ahven (8,0 miljoonaa kiloa), hauki (6,3 miljoonaa kiloa) ja kuha (4,3 miljoonaa kiloa). Asiasta tiedottaa Luonnonvarakeskus.

“Vapaa-ajankalastajien saalis oli sisävesillä nelinkertainen kaupallisen kalastuksen saaliiseen verrattuna, ja merialueella noin kaksi kolmasosaa kaupallisen kalastuksen saaliista, kun silakkaa ja kilohailia ei lasketa mukaan”, kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta.

Yli puolet vapaa-ajankalastajista harrasti kalastusta vuonna 2024 ongella. Toiseksi suosituin pyydys oli virveli, jota käytti hieman alle puolet kalastajista. Pilkkivapa oli virvelin jälkeen suosituin vapapyydys.

Vapapyydyksillä saadun saaliin osuus on kasvanut 2000-luvulla. Viime vuonna 66 prosenttia ylösotetusta saaliista saatiin vapapyydyksillä, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli vain 36 prosenttia. Muutos johtuu kuitenkin ennen kaikkea seisovilla pyydyksillä saadun saaliin määrän vähenemisestä.

Seisovien pyydysten, kuten kalaverkkojen, käyttö on vähentynyt selvästi 2000-luvulla, ja ne ovat yleisimpiä yli 64-vuotiaiden kalastajien keskuudessa. Verkolla saadun saaliin osuus oli 27 prosenttia.

Vaikka vapaa-ajankalastajien määrä väheni, silti lähes joka kolmas suomalainen kalasti vuonna 2024 ja kalastuspäiviä kertyi yhteensä 19,1 miljoonaa.

Miehistä kalasti 41 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Kalastavien miesten määrä pysyi lähes ennallaan, mutta kalastavien naisten määrä väheni, erityisesti alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä. Sen sijaan nuorten, 18–24-vuotiaiden, vapaa-ajankalastajien määrä kasvoi sekä naisten että miesten osalta.

Luonnonvarakeskuksen tiedot perustuvat väestörekisteristä poimittuun 11 000 asuntokunnan otokseen ympäri Suomea. Heille lähetettiin postikysely alkuvuodesta 2025. Lisäksi osa postikyselyihin vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.