MT:n katugallup: Tunnistatko nämä suomalaiset metsäkasvit? Moni kompastui samaan lajiin

MT kertoi kesäkuussa saksalaistutkimuksesta, jossa eri-ikäisiä aikuisia entisen Itä-Saksan maatalousvaltaisella alueella pyydettiin nimeämään kaikki tunnistamansa luonnonvaraiset kasvi- ja lintulajit elinympäristöstään.

Tutkimus osoitti, että erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa lajien tuntemus on vanhempia huonommalla tolalla.

Mutta mikä on kasvituntemuksen tilanne Suomessa? MT:n toimittajat jalkautuvat pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle selvittämään, kuinka hyvin satunnaiset kadunkulkijat tunnistavat suomalaisille kahdeksan tuttua metsäkasvia.

Tunnistettaviksi lajeiksi metsätoimitus valitsi seuraavat puut ja kasvit: kuusi, mänty, koivu, haapa, mustikka, käenkaali, vadelma ja vanamo.

Saksalaistutkimuksessa tutkijat havaitsivat selkeän yhteyden iän ja lajitietämyksen välillä. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä enemmän kasvi- ja lintulajeja hän osasi nimetä.

MT:n gallupissa ikää merkittävämmäksi tekijäksi kasvituntemuksessa osoittautui kuitenkin gallupkyselyn sijainti.

Suomessa lomaileva Tex Itävallasta tunnisti suuren osan lajeista saksaksi, mutta mustikan hän tiesi suomeksi ja koivun ruotsiksi.  Kuva: Lari Lievonen

Satunnaisesti valikoiduille vastaajille esitettiin tunnistettavat kasvit kuvina. Tampereella gallupkysely suoritettiin kaupungin keskusta-alueella puistomaisessa Koskipuistossa ja vilkkaan Hämeensillan tuntumassa pääkadulla.

Hieman sateisena kyselypäivänä alue kuhisi erityisesti lapsiperheitä ja muita kesälomalaisia.

Tampereella kasvitunnistukseen osallistui 12 yksittäistä vastaaja tai vastaajaryhmää. Valtaosa Tampereen vastaajista oli 30–40-vuotiaita. Vanhin kasveja tunnistanut vastaaja oli 71-vuotias, nuorin taas 6-vuotias metsäesikoululainen.

Helsingissä toimitus kierteli keskustan tuntumassa Narinkkatorin, Kansalaistorin ja Esplanadin lähistöllä. Myös aamupäivän Helsingissä ilmassa oli sateen tuntua, minkä vuoksi ihmisiä liikkui ulkona hillitysti.

Hyvinkäällä kyselyä tehtiin ABC- huoltamolla ja kaupungin keskustassa Jussintorilla. Varsinkin torilla markkinahumu oli tuonut ihmiset yhteen, minkä ansioista haastattelujen saamisessa ei kestänyt kauaa.

Helsingissä kyselyyn vastasi seitsemän henkilöä ja Hyvinkäällä yhdeksän, joista osa vastasi kysymyksiin pareittain tai ryhmissä. Nuorin vastaajista oli 17 ja vanhin 86.

Kuusivuotias metsäeskarilainen Taneli ja äiti Suvianna vetivät kasvivisassa Tampereella mallikkaan 7/8 -suorituksen. Nuori kasvitietäjä tunnisti lähes kaikki kasvit saman tien. Kuva: Rami Marjamäki

Helsingissä ja Hyvinkäällä kasvituntemus oli keskimääräisesti samalla tasolla. Molemmissa kaupungeissa kahdeksasta kasvista tunnistettiin yleisimmin neljä.

Lopulta kaikkien vastaajien tietämys oli kohtuullisen hyvällä tasolla. Yleisimmin tiedetty neljä kahdeksasta oli myös heikoin tulos. Kuusi ja koivu menivät oikein jokaisella kyselyyn vastanneista.

Ketunleipä tuotti monelle vastaajalle harmaita hiuksia, usean luullessa sitä apilaksi tai joksikin muuksi metsäkukaksi.

Pääkaupunkiseudulla kyselyyn vastaaminen oli myös monikielistä. Usein haettu vastaus saatettiinkin tietää ruotsiksi, englanniksi tai jopa saksaksi.

Esimerkiksi ketunleivän ja vanamon ruotsinkieliset vastineet ”harsyra” ja ”linnea” sekä haavan saksankielinen nimitys ”Pappel” olivat toimittajalle entuudestaan tuntemattomia.

Tampereella osaaminen oli kovalla tasolla. Kahdeksasta kasvista oikein meni keskimäärin seitsemän. Kuusi ja mänty osattiin nimetä kuvasta lähes sekunneissa, mutta kuvassa nupullaan oleva mustikka oli jo paljon haastavampi tunnistettava.

Koivun kohdalla moni pohti jo tunnistusta vaadittua tarkemmin: olisko kyseessä hies- vai rauduskoivu?

Ainavihannan varpukasvin vanamon tunnistaminen osoittautui monelle gallupvastaajalle haasteeksi. Kuva: Arto Komulainen

Helsingissä ja Hyvinkäällä kasvien tunnistaminen tuotti vastaajille hieman enemmän haasteita kuin pohjoisempana, vaikka tulokset olivatkin yleisesti kelvollisia.

Luonnonläheisen Tampereen Koskipuistossa kasvit olivat hyvin tiedossa. Moni vastaaja kertoi myös harrastavansa luonnossa liikkumista vapaa-ajallaan, vaikka keskustan tuntumassa asuisikin.

Paikkakuntien väleillä oli havaittavissa myös lajikohtaisia eroja. Varsinkin haavan tunnistaminen tuotti helsinkiläisille päänvaivaa, siinä missä Tampereella suurin osa vastaajista tunnisti puun.

Kaikissa kolmessa kohteessa haastavimmaksi parhaimmillekin kasvintuntijoille osoittautui ainavihanta varpukasvi vanamo. Muun muassa Tampereella kahdestatoista suorituksesta vain seitsemässä vanamo osattiin nimetä kuvasta. Helsingissä kasvia ei tunnistettu ja Hyvinkäälläkin vain yksi kyselyyn vastanneista osasi nimetä kasvin.

Tamperelaiset Henna (vas) ja Johanna tunnistivat kahdeksasta kasvista seitsemän. Vain vanamon tunnistaminen kuvasta tuotti haastetta. Kuva: Rami Marjamäki

Helsingissä ja Hyvinkäällä monet vastaajat aliarvioivat omaa osaamistaan, mikä saattoi monella nostaa kynnystä kyselyyn osallistumiselle: ”Sori, mä en oo mikään kasvitieteilijä”, kuului yleinen vastaus toimittajan haastattelupyyntöön.

Myös Tampereella moni vastaaja empi osallistua tunnistushaasteeseen. Väärin vastaaminen pelotti, etenkin omilla kasvoilla ja nimellä. Lopulta monen mukaan uskaltautuneen vastaajan kohtasi iloinen yllätys: ”Ai nää on näin helppoja!”

Thomas (oik.), Veera (kesk.) ja Milla vastasivat kasvivisaan puistotyön lomassa.  Kuva: Rami Marjamäki

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.