”Selvitämme, millaisia mahdollisuuksia olisi sähköistää puukuljetuksia”, sanoo Metsätehon uusi toimitusjohtaja

Millainen on metsänomistajien rooli Metsätehon Puuhuollon visiossa 2030?

Puuhuollon visio 2030 on Metsätehon tutkimus- ja kehitystoiminnan strategia. Metsänomistajalla on siinä keskeinen rooli, koska osakkaamme kehittävät metsänomistajiakin koskevia ratkaisuja puun korjuuseen ja kuljetukseen.

Visiomme tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuksia myös oman puuntuotantonsa tehostamiseen ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseen.

Miten yksityismetsänomistaja hyötyy Metsätehosta?

Metsänomistaja pystyy hyödyntämään joitakin työkalujamme. Esimerkiksi kuusen tyvilahosta löytyy kuntakohtainen kartta, josta metsänomistaja saa käsityksen siitä, miten tyvilahoa esiintyy eri puolilla maata. Kartan aineisto on koottu Metsätehon jäsenten hakkuukonedatasta vuosina 2019–22, ja se on vapaasti käytössä verkkosivuillamme.

Nettisivuillamme on myös kartta poten­tiaalisista metsänlannoituskohteista. Tuoreessa kartoituksessa Suomesta löytyi 1,4 miljoonaa hehtaaria metsiä, jotka hyötyisivät lannoituksesta.

Lannoituskartta on sellaisessa muodossa, että se vaatii paikkatieto-ohjelman. Jos metsänomistaja osaa käyttää paikkatieto-ohjelmaa, hän voi itse katsoa metsiensä lannoituskohteet. Pääasiassa karttaa hyödyntävät metsäpalveluorganisaatiot, jotka välittävät tietoa lannoitustarpeista metsänomistajille.

Ovatko tyvilaho- ja lannoituskartat alikäytössä?

Tietääkseni tyvilahokarttoja käytetään ja hyödynnetään metsätalouden suunnittelussa aika hyvin. Lannoituskartat ovat niin tuoreet, että niiden käyttömääristä ei ole vielä tietoa. Uskon, että lannoituspotentiaalikartat tulevat aktiiviseen käyttöön, koska metsänlannoitus on nyt vahvasti esillä myös hiilensidonnan näkökulmasta.

Mitkä ovat toimintanne painopisteet nyt juhlavuonna?

Olemme koko olemassaolomme ajan tehneet työtä puuhuollon kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Nämä teemat eivät ole vuosikymmenten mittaan muuttuneet. Maaliskuussa täytimme 80 vuotta ja juhlimme pitkää taivaltamme julkaisemalla kattavan historiateoksen.

Tänä vuonna yksi toimintamme painopiste on puun kuljettamisessa käytettävän kaluston uudet käyttövoimat ja niiden kustannus- ja ympäristötehokkuus.

Selvitämme erityisesti sitä, millaisia mahdollisuuksia olisi sähköistää puukuljetuksia. Tähän tarvitaan rekoille sopivia uuden teknologian latauspisteitä. Sähköistämisessä lähdetään liikkeelle tehdasalueiden sisäisistä kuljetuksista.

Toinen ajankohtainen teemamme on täsmämetsänhoidon ja -puunkorjuun kehittäminen. Selvitämme gps-paikannuksen tarkkuutta metsäolosuhteissa. Olisi hyödyllistä tietää ainakin puolen metrin tarkkuudella, missä metsäkone ja sen koura liikkuu.

Toteutamme myös metsien monimuotoisuuskarttoja, jotka auttavat metsänhoitotöiden ja hakkuiden suunnittelussa. Laatimissamme kartoissa on yhdistetty eri toimijoiden karttoja esimerkiksi luontoarvoista, puulajeista ja maapohjan kantavuudesta.

Metsätehon selvityksen mukaan metsäalalle tarvitaan lähes tuhat uutta työntekijää vuosittain. Miten se onnistuu?

Tämä on toimialamme yhteinen haaste, johon ei ole olemassa pikaratkaisua. Ulkomainen työvoima on tullut mukaan metsäalalle, ja sitä tarvitaan jatkossakin. Ulkomaisten työntekijöiden osalta meidän on huolehdittava erityisesti työturvallisuuskoulutuksesta ja perehdytettävä heidät työelämän pelisääntöihin.

Alan tunnettuutta on rakennettava yhdessä, jotta potentiaaliset työntekijät ymmärtävät, millaisia työmahdollisuuksia metsäala tarjoaa. Puunkorjuineen ja -kuljetuksineen metsäala on teknologiakehityksen huipulla, mutta tätä eivät kaikki välttämättä tunnista.

Pitäisikö puulogistiikassa siirtyä kumipyöriltä enenevästi kiskoille?

Ilman muuta pitää etsiä koko ajan kuljetusmuotoja, joilla pystytään pienentämään hiilijalanjälkeä. Raideliikenne ja uitto ovat tässä tavoitteessa keskeisiä kuljetusmuotoja.

Rautatiekuljetusten lisäämiseksi on tehty paljon töitä muun muassa panostamalla rautateiden varsilla oleviin puuterminaaleihin. Tällä hetkellä noin kolmasosa puusta kulkee tehtaille raiteilla. Kun kuljetusmatka pitenee, raiteiden kilpailukyky maantiekuljetuksiin nähden paranee. Tärkeää on myös se, että raideliikenteessä on kilpailua, jotta kustannukset pysyvät kurissa.

Miltä näyttää uiton tulevaisuus?

Siinä vaiheessa, kun puuntuonti Venäjältä loppui, uitto palasi merkittävässä määrin puun kuljetusmuodoksi. Nykyään uitetaan vuodessa yli puoli miljoonaa kuutiometriä, mikä on lähes prosentti kaikesta teollisuuden käyttämästä puusta. Uitto on erinomainen ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto ja myös hyvä tapa varastoida puuta. Uitolla on jatkossakin paikkansa kuljetusmuotona.

Poliisi kertoi tänä keväänä, että lähes kaikissa itärajan pinnassa liikkuvissa puutavara-autoissa on ylikuormaa. Huolestuttaako tilanne?

Huolestuttaa, jos näin todella on. Isommat puunkäyttäjät ovat pyrkineet suitsimaan ylikuormia siten, että ne maksavat autoilijoille vain laillisesta kuormasta. Ylimenevästä kuormasta ei makseta rahtimaksua. En oikein ymmärrä, miksi autoilijoiden kannattaisi ajaa ylikuormia.

Olisiko järkevää yhdistää Metsätehon ja Työtehoseuran tutkimustoimintaa?

Mielestäni molemmilla organisaatiolla on selkeä toimintakenttänsä ja painopisteensä, eikä päällekkäistä tutkimustoimintaa ole. Työtehoseuralla on tärkeä roolinsa erityisesti metsäalan koulutuksessa. Siellä koulutetaan esimerkiksi metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajia. Työtehoseura tutkii myös energiapuuasioita, jotka eivät ole meidän tutkimuskentässämme. Metsäteho on jättänyt palvelutarjonnastaan pois koulutuksen ja keskittyy pääasiassa logistiikan, puunkorjuun ja puuntuotannon kehittämiseen.

Mitkä ovat suomalaisen metsäsektorin menestystekijät tulevaisuudessa?

Menestys lähtee siitä, että metsässä tehdään töitä kestävästi ja vastuullisesti. On myös turvattava terveet ja hyvin kasvavat metsät. Sitä kautta myös hiilinielu on suuri ja toimiva. Tähän tarvitaan hyvää ja laadukasta tutkimus- ja kehitystoimintaa, jossa Metsäteho on omalta osaltaan mukana.

Menestys vaatii, että meillä on käytettävissä mahdollisimman avointa, ajantasaista ja kattavaa tietoa. Myös tekijöitä metsäalan tehtäviin pitää löytyä riittävästi.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Tänä aamuna kävin koiran kanssa lenkillä Espoon keskuspuistossa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2025.