Metsäammattilaiset kertovat: Näin talvikausi on kohdellut puunkorjuuta eri puolilla Suomea

Oikkuileva sää on haastanut puunkorjuuta eri puolilla maata.

Etelä-Savossa Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan korjuuesimies Toni Nevalainen kuvailee korjuukelejä vuodenaikaan nähden haastaviksi, sillä lämpötilat ovat viipyilleet plussan puolella.

”Ei ole lunta eikä pakkasta.”

Lunta on kyllä satanut, mutta se on tullut sulaan maahan ja sitten sulanut pois. Haastatteluhetkelläkin pyrytti, mutta ennusteen mukaan lumi muuttuisi pian vedeksi.

Nevalaisen mukaan varsinaisille talvikohteille ei pääse, sillä metsänpohjat eivät ole jäätyneet.

”Vaikka niitä pääsisi polkemaan, ne eivät jäädy.”

Nevalainen harmittelee myös sitä, että sula maa lisää puunkorjuun aiheuttamaa vesistökuormitusta, kun irtoainesta lähtee liikkeelle.

Hän toivoo, että sateet tulisivat lumena ja pakkanen kiristyisi.

”Kaikista pahin on, kun lämpötila vatkaa plussan ja miinuksen molemmin puolin.”

Jameko oy:n Tommi Jauhiainen ajoi puuta ja Kuljetusliike E. Nousiaisen Jesse Valovuori lastasi sitä puutavara-auton kyytiin keskiviikkona Rengossa. Kuva: Jarno Mela

Kanta-Hämeessä urakoiva metsäkoneyrittäjä Jukka Jantunen on samoilla linjoilla: talvikorjuukausi ei ole lähtenyt kunnolla käyntiin.

Jantusen mukaan talvileimikoita on kolmenlaisia: niitä ei joita ei päästä korjaamaan kesällä huonon tien vuoksi, viljelysmaiden takana olevat metsät sekä ne, joissa metsänpohja ei kestä kesäkorjuuta.

”Talvitien päässä olevia leimikoita on päästy korjaamaan, mutta metsä ei ole jäässä yhtään.”

Säät ovat vaihdelleet kovasti, minkä vuoksi ennakkosuunnittelu on hankalaa.

Helmi–maaliskuulle hän toivoo kireitä pakkasia, optimi olisi 10–25 astetta miinuksella.

Jesse Valovuori kiristää kuormaliinat ennen lähtöä. Kuva: Jarno Mela

Autopuolella talven kelejä kiitellään.

”Pakkasta on ollut sen verran, että tiet ovat jäässä”, puunkuljetusyrittäjä Antti Nousiainen kertoo. Hänen yritys toimii Helsinki–Tampere–Pori-akselilla.

Tieosuudet, joilla liikutaan harvemmin, kuten pienet metsätiet tai peltoreitit, ovat kuitenkin sulia.

Etelä-Suomessa on tullut useita sankkoja myräköitä, jolloin lunta on saattanut tulla kerralla 40 senttimetriä. Kun niiden jäljiltä pikkutiet jäävät auraamatta, lumi eristää niin, etteivät tiet pääse jäätymään.

Silloin kuljetusyrityksen täytyy käydä auraamassa ja jäädyttämässä reittiä, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia.

”Jos tie on yleisessä käytössä, se jäätyy hyvin”, Nousiainen selvittää.

Puunkuljetuksen näkökulmasta kelit ovat olleet kohtuulliset, sillä tiet kantavat. Jesse Valovuori on ajanut puukuormia kahdeksan vuotta. Kuva: Jarno Mela

Pohjoiseen mentäessä pakkasta on ollut enemmän, mutta lunta on ollut poikkeuksellisen vähän.

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtajan Marko Koskelan mukaan korjuukelit ovat olleet kohtuulliset, mutta lumen puute on tuottanut hankaluuksia.

”Ei ole oikein materiaalia, millä saisi penkkateitä tasattua. Pölliauton on vaikea kulkea turvemaaleimikoille.”

Toisaalta vähälumisuudessa on hyviäkin puolia: ”Ainakaan puut eivät mene hukkaan”, Koskela hymähtää.

Tiet jäätyivät jo alkutalvesta kovilla pakkasilla. Nyt ongelmana on sivuteiden liukkaus.

Sekä Koskela että Mänty-Saimaan Nevalainen pelkäävät, että talvikorjuukausi jää lyhyeksi. Vähäinen lumimäärä sulaa nopeasti, kun aurinko alkaa lämmittää.

Ensimmäinen täysin tyytyväinen henkilö löytyy Sallasta. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin metsäpäällikkö Juha Hänninen kuvailee korjuukelejä erinomaisiksi.

”Suot ovat jäätyneet melkein itsestään”, hän toteaa.

Pakkasta riittää ja lunta on sopivasti, 30–40 senttiä.

”Normaalisti lunta on haitoille asti, tuplamäärä tämänhetkiseen verrattuna”, Hänninen kertoo.

Pitkät paukkupakkaset saattavat hyydyttää metsäkoneita, mutta nyt niistäkään ei ole ollut riesaa, sillä 30 asteen pakkasia on ollut vain lyhyissä jaksoissa.