Oman kuusikon tilannetta kannattaa seurata kesällä, sillä kirjanpainajat tappavat puut nopeasti. Kuva: Petteri Kivimäki
Tämän takia pakkasista on turha toivoa helpotusta puiden hyönteistuhoihin
Tuhohyönteiset ovat sopeutuneet talven paukkupakkasiin.
Kuusia tappavat kirjanpainajat hakeutuvat talveksi karikkeen ja lumen suojaan. Kuva: Rami MarjamäkiUlkona paukkuvat pakkaset ei tuo helpotusta kuusikoita piinaaviin kirjanpainajatuhoihin. Hyönteiset ovat hakeutuneet karikkeen ja lumen suojiin, joten pakkanen ei niihin pure.
Kirjanpainajat ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Aiempaa pidemmät kesät mahdollistavat kirjanpainajille kaksi lisääntymiskertaa. Iskut vanhoihin kuusikoihin ovat siten lisääntyneet.
Pakkaset eivät kirjanpainajien kantoihin juurikaan vaikuta. Kirjanpainajat osaavat kätkeytyä lumen ja karikkeen suojaan kevättä odottamaan.
Suurin osa kirjanpainajista on siten pakkaselta turvassa. Eivät kuitenkaan aivan kaikki.
”Kovat pakkaset tappavat kirjanpainajan eteläisen Suomen toisen sukupolven toukkia, jotka ovat jääneet puiden kuoren alle talvehtimaan”, toteaa tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta.
Myös osa aikuisista kirjanpainajista on saattanut valita tuulenkaadon talvehtimispaikakseen.
Yliojan mukaan tuulenkaadot jäävät usein lumen alle, joten kirjanpainajien talvehtiminen saattaa onnistua niissäkin. Aikuiset kirjanpainajat kestävät kuoren alla noin -25 asteen pakkasia.
Kirjanpainajille myrkkyä ovat sellaiset talvet, jolloin kovat pakkaset iskevät lumettoman maan aikana. Silloin jo parinkymmenen asteen pakkanen alkaa harventaa niiden kantoja.
Taistelu kaarnakuoriaisten leviämistä vastaan käydään siis jatkossakin kesällä. Silloin tuhoja voi vähentää huolehtimalla tuulenkaadoista ja siitä, ettei metsäteiden varsiin jää kuoriaisten lisääntymiseen sopivaa kuorellista puutavaraa.
”Myös muut tuhohyönteiset ovat sopeutuneet Suomen ilmastoon”, sanoo Ylioja.
Lounais-Suomen mäntytuhoihin on liitetty okakaarnakuoriainen, joka iskee juurikäävän heikentämiin puihin. Sekin selviää pakkasista lumen alla.
Mäntypistiäisen kannat vaihtelevat suuresti. Kuva: Metla/Erkki OksanenEtelä-Savossa viime aikoina mäntyjä on vaivannut ruskomäntypistiäinen. Sille ominaista ovat suuret kannan vaihtelut.
Pistiäisnaaras munii männynneulasten sisälle. Sen munat kestävät noin -30 asteen pakkasia.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
