Kuolleet puut pistävät silmään kesä-Suomen maisemassa: Kaksi vitsausta tappaa kuusia urakalla

Kesän aikana yksittäisiä kuolleita kuusia ja kuusiryhmiä on putkahtanut maisemaan teiden varsilla. Tämän havainnon on tehnyt myös Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. ”Kuolleita puita on näkynyt tänä kesänä sellaisilla paikoilla, joissa niitä ei aikaisemmin ole ollut.”

Paljon puhutun kirjanpainaja-kuoriaisen ohella puita tappaa kuusentähtikirjaaja. ”Jos kuusi alkaa kuivua latvasta päin, silloin kyseessä on yleensä tähtikirjaaja. Sen leviäminen on ihan viime vuosien ilmiö Etelä-Suomessa aina Kainuun rajoille asti.”

Kuusentähtikirjaajan tuho näkyy ensimmäiseksi puun latvassa. Kuva: Jarmo Palokallio

Kirjanpainajan ja hellekesän yhdistelmää on odotettu kauhulla, mutta tänä vuonna siltä vältyttiin. ”Kirjanpainajia on silti ollut kohtuullisen paljon, vaikka kesä oli hyvä kelien suhteen.”

Kirjanpainaja kaivaa käytäviä kuusen kuoren alle ja tukkii puun nestevirtauksen.  Kuva: Kari Salonen

Kevään ja loppukesän viileys ja sateet ovat hillinneet kirjanpainajia. ”Jos kesä olisi ollut sellainen hellekesä kuin vuonna 2018, olisi tullut aikamoinen katastrofi”, Remes pohtii.

Lumi- ja tuulituhojen jäljiltä kirjanpainajille olisi ollut nyt tarjolla runsaasti ravintoa ja lisääntymispaikkoja. ”Pikkuisen huolissani olen, että viileistä säistä huolimatta kirjanpainajatuhoja on tullut yhä lisää.”

Kuusten lisäksi myös männyillä on ollut havaittavissa yksittäisiä kuolemantapauksia. Remeksen mukaan yleisenä syynä on yhä laajemmalle levittäytyvä männyn juurikääpä eli tyvitervastauti, joka on sienen aiheuttama vitsaus.

Alkukesällä mäntypistiäisiä oli paikoin hyvin runsaasti Järvi-Suomessa, mutta ne eivät yleensä tapa puuta. ”Mutta jos samaan puuhun iskee okakaarnakuoriainen, käy huonosti. Siitä on tullut vähän pysyvämpi vihulainen myös Länsi-Suomessa lumituhojen vuoksi.”

Sen sijaan männynversosurma ei ole tänä vuonna aiheuttanut suuria vahinkoja.

Tuhojen ennaltaehkäisyyn Remeksellä on kolme vinkkiä. ”Oikea puulaji oikealle kasvupaikalle ja sekapuustojen tietoinen kasvatus. Ei kasvateta kuusta liian karuilla kasvupaikoilla.”

Toiseksi hän suosittelee korjaamaan vaurioituneen kuorellisen puun nyt mahdollisimman tarkasti pois metsästä. Näin tuholaisille jää niukasti tarjolle lisääntymispaikkoja.

Kolmas vinkki on pitää metsät hyvässä kasvukunnossa. Esimerkiksi erittäin voimakkaita harvennuksia kannattaa vältellä, sillä se altistaa puita tuhoille.