Mikko Tiirola: Järki peliin lintujen suojelussa – kesähakkuiden rajoituksista seuraisi jättilasku

Metsänomistajat vaativat järjen käyttöä EU:n luonto- ja lintudirektiivin tiukkaan, kesähakkuita uhkaava tulkintaan.

”Luonto- ja lintudirektiivien tulkinnassa tarvitaan järjen käyttöä. Tiukimman tulkinnan mukaan yksikään lintu, pesä tai muna ei saisi vaurioitua riippumatta siitä, onko lintulaji uhanalainen vai erittäin yleinen”, totesi puheenjohtaja Mikko Tiirola MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa Espoossa torstaina.

MTK kaipaa tolkkua lintujen sinällään tarpeelliseen suojeluun. Kuva: Juho Rahkonen

Euroopan Unionin tuomioistuin otti elokuussa kantaa lintujen pesimäaikaan tapahtuviin hakkuisiin Viroa koskevassa tapauksessa. Päätöksen kärkkäimmän tulkinnan mukaan metsien hakkuut lintujen pesimäaikaan muuttuvat kielletyksi toiminnaksi.

”Tuo tulkinta pysäyttäisi pahimmillaan metsätyöt maaliskuusta elokuulle. Sen vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan olisivat huimat, eikä se välttämättä juurikaan turvaisi lintukantoja”, epäili Tiirola.

Tiirola muistutti ylisukupolvisen perhemetsätalouden merkitystä metsäluonnon vaalijana. Siihen kuuluu, että metsät siirretään seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa.

Tältä osin metsänomistajien viesti on mennyt huonosti läpi.

”Vääristynyt julkisuuskuvamme voi johtua siitä, että ylisukupolvisuuden lisäksi puolustamme ärhäkästi omaisuuden suojaa”, totesi Tiirola.

Erityisen huolissaan Tiirola oli harmaasta suojelusta, joka rajoittaa maa- ja metsätaloutta epäsuorasti ilman päätöksiä, korvauksia tai valitusoikeutta.

Puukaupassa metsänomistajat pääsivät keväällä nauttimaan historiallisen hyvistä puun hinnoista. Sen jälkeen metsäteollisuudelta suli markkina alta.

Metsäyhtiöt vetivät jarrut päälle ja puun tarjonta on reagoinut hintojen laskuun.

Tiirola varoitti metsäyhtiöiden päälliköitä, että puukauppa on helppo pysäyttää äkkiliikkeillä, mutta sen käynnistäminen on huomattavasti vaikeampaa.

Metsänomistajat päättävät puun tarjonnan metsien hoito- ja hakkuupäätöksillä. Tiirolan mukaan ne kannattaa tehdä puun kysynnän perusteella.

”Kelirikko- ja kesäleimikoita on aina rajallisemmin tarjolla, joten markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti niitä tuskin laskevin hintoihin metsänomistajat runsain määrin tarjoavat”, sanoo Tiirola.

Tuon tarkemmin puun hintojen tai määrien kehitystä metsänomistajien etujärjestö ei kilpailusyistä ennusta. Sen sijaan Tiirola korostaa puukauppojen kilpailuttamisen merkitystä.

Kilpailuttamiseen metsänomistajat saavat apua metsänhoitoyhdistyksiltä. Kilpailuttamisen tarpeellisuudesta kertoo, että tarjouksissa kuutiohintojen ero on revennyt jopa 15 euroon.

Tiirolan mukaan osa tarjouksista on edelleen varteenotettavia puukaupan tekemiseen, vaikka joukossa saattaa olla myös varsinaisia kummeli-hintoja.