Metsänomistajat ovat reagoineet herkästi puun hintojen laskuun – ”Ehkä myyntiin ei ole tarvetta”

Puumarkkinoilla on odotettu jännityksellä syksyn hintakehitystä. Kaikkien puutavaralajien hinnat kääntyivät kesällä laskuun, mikä on aivan tavallinen, vuodenaikaan liittyvä ilmiö.

Kesällä puukauppaa käydään hyvin vähän. Sahat seisovat yleensä heinäkuussa ja moni ostajakin lomailee.

Syksylle tyypillistä on, että ostajat ovat saaneet kasaan riittävästi kesäkorjuukelpoisia leimikoita ja kääntävät katseensa vähitellen talvikorjuukelpoisiin kohteisiin. Niistä maksetaan vähemmän kuin kesäkohteista, mikä selittää kausiluonteisen hintavaihtelun.

Jos hinnat niiaavat yhä syvemmälle eivätkä ala elpyä, kyse on muustakin kuin vuodenajasta.

Syyskuussa puukauppamäärät lähtivät kesäkuukausien kuopastaan kasvuun, mutta hintojen luisu jatkui.

Kahteen edellisvuoteen verrattuna metsäteollisuus on ostanut syyskuun puoliväliin mennessä vähemmän puuta.

”Teollisuus osti keväällä aika paljon puuta varastoon, ja edelliseltä talveltakin on jäänyt leimikoita korjaamatta. Kun varastot ovat korkealla, on luonnollista, että teollisuus ei osta vaan katsoo, miten puu riittää syksyn ja talven tuotantoon”, tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta sanoo.

Karttusen mukaan syyskuussa on ostettu vielä kohteita kesäkorjuuseen. Talvileimikoita ei haluta ostaa etukäteen, kun tiedossa ei vielä ole, millainen pakkastalvi tulee.

Myönteinen merkki metsänomistajille on, että teollisuus on hakannut keskikesästä alkaen puuta enemmän kuin se on ostanut. Suureksi paisunut varasto on siis jo hupenemaan päin, joten ennen pitkää puuta on ostettava lisää.

Syyskuun puukauppatilastot kielivät herkästä markkinatasapainon etsinnästä. Kun ostomäärä on jonakin viikkona kasvanut, hintojen lasku on tasaantunut. Vastaavasti ostomäärät ovat pudonneet niinä viikkoina, kun hinnat ovat laskeneet.

”Jos metsänomistajat olisivat myyntijalalla, puusta olisi ylitarjontaa. Nyt sitä ei ole. Metsänomistajat eivät ole lähteneet myymään viimeisiä leimikoitaan, vaikka hintataso on korkea 3–4 vuoden takaiseen verrattuna. Ehkä siihen ei vain ole tarvetta.”

Karttusen mukaan myyntihaluiset metsänomistajat ovat edelleen saaneet hyvän määrän tarjouksia sekä päätehakkuista että harvennuksista.

”Mutta tarjouksissa on tosi isoja eroja. Ostajat valikoivat juuri oman varastotason tarpeeseen sopivia kohteita. Samalla kokeillaan kepillä jäätä, ostetaan puuta varastoon halvalla, jos saa.”

Pohjois-Savossa toimiva metsänhoitoyhdistys Savotta julkisti syyskuussa ääriesimerkin kilpailutuksesta, jossa suurimman ja pienimmän tarjouksen ero ylitti 24 000 euroa. Kuutiota kohti puun hintaero oli jopa yli 15 euroa.

Suurta osaa puun kysynnästä kannattelee selluteollisuus. Havusellun hinta Euroopassa on laskenut kevään ja kesän ajan. Sellun keitto maailmanmarkkinoille on kannattanut niin heikosti, että yhtiöt ovat pysäyttäneet tehtaitaan rajoittaakseen taloudellisia tappioita.

Esimerkiksi Metsä Groupin Joutsenon sellutehdas on seissyt keväästä lähtien. UPM puolestaan ilmoitti syyskuussa jatkavansa elokuussa alkanutta Kaukaan sellutehtaan seisokkia lokakuulle.

Sellun ohella myös kartongin kysyntä on ollut yhtiöille pettymys. Esimerkikisi Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström on luonnehtinut kartongin kysyntää vaimeahkoksi.

Moni tekijä on maailmanmarkkinoilla nyt suomalaista metsäteollisuutta vastaan. Havupuusta tehdyn sellun myyntiä vaikeuttaa alhaiseksi romahtanut eukalyptussellun hinta, mikä kannustaa sellun ostajia käyttämään mahdollisimman paljon lehtisellua havusellun sijaan. Kartonkimarkkinoilla puolestaan kiinalainen tuotanto on noussut kovaksi kilpailijaksi eurooppalaisille.

Yhdysvaltojen asettamat tullit haittaavat niitä tuotteita ja yhtiöitä, jotka vievät tuotteitaan Yhdysvaltoihin. Yksi sellainen tuote on ollut sellu.

Teollisuuspiireissä huhutaan Danske Bankin syyskuisen uutiskirjeen mukaan jopa mahdollisista sellutehtaiden sulkemisista. Ne osuisivat todennäköisemmin Suomeen kuin Ruotsiin, koska tänne on rakennettu viime vuosina runsaasti uutta kapasiteettia.

Myönteistä on, että Donald Trump päätti syyskuussa vapauttaa havusellun tuontitulleista. Aiemmin Brasilian ja Kanadan sellu nauttivat tullivapaudesta, kun taas eurooppalaista sellua rasitti 15 prosentin maksu.

Sahojen tilanne on ollut osin valoisampi kuin kemiallisessa metsäteollisuudessa. Keski-Euroopassa podetaan paikoin jopa pulaa kuusitukista, kun puun tarjonta on vähentynyt viime vuosien laajojen hyönteistuhojen laannuttua.

”Etelä-Suomessa kuusta sahaavat ovat pärjänneet hyvin, myös Pihlava”, Westas-konsernin toimitusjohtaja Pekka Kopra kertoi Pihlavan sahan 150-vuotisjuhlassa 5. syyskuuta.

Sahatavaran hinta on hänen mukaansa pysynyt vakaana, mikä on mahdollistanut hyvän hintatason metsänomistajille.

Toisaalta Westas on noudattanut teollisuuden yleistä trendiä siinä, että se on ostanut alkuvuonna paljon puuta.

”Metsänomistajat myivät isoja määriä. Nyt on pakko seurata tilannetta, ettei osteta itseämme läkähdyksiin.”