Luontokeskuksiin on panostettu paljon rahaa ja työtä. Liminganlahden keskuksen ovat suunnitelleet Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki. Kuva: Maiju Pohjanheimo
Metsähallitus luopuu rahapulassa kansallispuistojen lämpimistä vessoista ja kahviloista – keskittyy digipalveluihin
Metsähallitus toivoo luontokeskusten työn jatkajiksi yrittäjiä tai kuntia.Tilaajalle
Liminganlahden luontokeskus avattiin vuonna 1998. Sieltä löytyy pysyvä lintuaiheinen näyttely. Kuva: Maiju PohjanheimoMetsähallituksen Luontopalvelut aloittaa selvityksen Hossan, Kilpisjärven, Seitsemisen ja Teijon luontokeskuksista luopumisesta kevään 2025 aikana. Tavoitteena on löytää muita toimijoita tarjoamaan palveluita luontomatkailijoille. Lisäksi Metsähallitus keskustelee Liminganlahden luontokeskuksen kohtalosta sen toisen omistajan, Limingan kunnan kanssa.
Muissa luontokeskuksissa toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisellä tavalla. Myös niiden tulevaisuudelle haetaan vaihtoehtoja yhdessä kuntien ja muiden kumppanien kanssa, Metsähallitus kertoo tiedotteessa.
Selvityksen taustalla Metsähallituksen mukaan ovat asiakkaiden tarpeiden muutokset ja valtionhallinnon vaatimat säästöt. Luontopalvelut aikoo keskittyä turvaamaan asiakkaiden retkeilymahdollisuudet ja vastaamaan retkeilijöiden nykyisiin tarpeisiin tarjoamalla verkko- ja mobiilipalveluja.
”Kun ihmiset suunnittelevat matkoja, tietoa haetaan nykyään paljon verkosta. Olemme jo pitkään valmistautuneet luonto.fi-kanavan uudistukseen. Tänä keväänä julkistamme uuden digitaalisen asiakaspalvelukonseptin”, Luontopalveluiden apulaisjohtaja Samuli Sillman kertoo MT:lle.
”Totuus on, että tällä rahoituspohjalla kaikkia luontokeskuksia ei voida ylläpitää.”
Vaikka kansallis- ja luonnonpuistoissa kävijöiden tiedonhankinta verkon kautta on lisääntynyt, luontokeskusten kävijämäärät eivät ole Sillmanin mukaan laskeneet.
”Kävijämäärä aaltoilee, mutta kyllä luontokeskuksissa käydään edelleen hakemassa neuvontaa ja karttoja, käydään lämpimässä sisävessassa ja käytetään kahvila- tai ravintolapalveluja”, Sillman sanoo.
Sillmanin mukaan Metsähallituksen luopuminen luontokeskuksista ei tarkoita niiden sulkemista, vaan Luontopalvelut käy niiden tulevaisuudesta ”dialogia toimintaympäristön kanssa”. Vaikka kunnat ovat olleet aktiivisesti mukana luontokeskusten perustamisessa, Sillman ei usko, että juuri ne lähtisivät keskuksia pyörittämään.
”Pikemmin katsomme yritysten suuntaan. Uskon matkailun kehittämiseen. Osassa luontokeskuksia on paljon potentiaalia.”
Joitakin luontokeskuksia voi uhata näivettyminen tai jopa sulkeminen. Metsähallitus on paikoin joutunut jo supistamaan aukioloaikoja. Myöskään yrittäjiä ei ole joka paikkaan löytynyt.
”Totuus on, että tällä rahoituspohjalla kaikkia luontokeskuksia ei voida ylläpitää. Meidän on pakko säästää, kun rahaa on vähemmän käytettävissä. Joudumme keskittymään perustehtäviimme eli suojelualueiden hoitoon ja retkeilymahdollisuuksien tarjoamiseen maastossa.”
Luontopalvelut käy parhaillaan läpi koko rakennuskantaansa. Tavoitteena on vähentää sen hallinnassa olevien noin 2 400 rakennuksen kustannuksia.
Valtion tuottavuusohjelman mukaiset leikkaukset pienentävät vuodesta 2027 alkaen Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitusta 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.
Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole henkilöstön vähentämistarvetta.
Vuonna 2024 toiminnassa oli yhteensä 19 luontokeskusta tai palvelupistettä.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
