Tuoreella Metsästäjäliiton puheenjohtajalla riittää metsästäjien edunvalvonnassa työsarkaa. Kuva: Jere Lauha
Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampisen mukaan Metsästäjäliiton rooli edunvalvojana on jäänyt monelle hämäräksi
Utin jääkärirykmentistä reserviin vuodenvaihteessa jäänyt Petteri Lampinen ei ollut vielä valmis viettämään päiviään keinutuolissa, vaan hän päätti ottaa hoitaakseen vastuullisia tehtäviä.TilaajalleMikkeli
Petteri Lampinen plottinajokoira Riistavietin Utu seuranaan. Kuva: Jere LauhaMetsästäjäliiton uudeksi puheenjohtajaksi viime marraskuussa hieman yllättäenkin valittu Petteri Lampinen tulee vastaan Mikkelin Jalkaväkimuseon pihalla. Puitteet ovat komeat, sillä museo sijaitsee Mikkelin vanhalla kasarmialueella, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Lampisen kädenpuristus on väkevä, kuten evp everstiluutnantille kuuluukin.
Lampinen siirtyi reserviin viime vuoden lopussa Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikön tehtävästä. Laakereilleen hän ei kuitenkaan jäänyt lepäämään, sillä samaan aikaan kun Lampinen aloitti Suomen Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtajana, hän otti vastaan myös Mikkelin Jalkaväkimuseon johtajuuden.
Mutta palataanpa ensin hieman taaksepäin Lampisen elämässä. Lampinen tunnetaan henkeen ja vereen metsämiehenä, mutta palo metsälle ei tullut verenperintönä.
Lampisen innostus alkoi lapsena koulun luontokerhosta ja sieltä virinneestä luontoharrastuksesta, joka vei metsästyksen pariin.
”Minä olin ensimmäinen meidän perheestä, joka hankki aikoinaan metsästyskortin. Isä suoritti kokeen vasta minun jälkeeni”, hän kertoo.
Hirvijahtien lisäksi Lampinen on viime aikoina innostunut käymään hyljejahdissa Ahvenanmaalla. Siinä miestä kiinnostaa lajin haastavuus.
”Jos se olisi helppoa, kaikki harrastaisivat sitä”, Lampinen naurahtaa.
Myös karhuja ja ilveksiä Lampinen metsästi vielä silloin, kun se oli vielä mahdollista. Peurajahdit eivät ole Lampisen tyypillinen harraste, mutta siihen on hyvä selitys – Mikkelissä ei ole peurakantaa eikä muuta pikkusorkkaa, siitä pitää huolen vahva ilveskanta.
Luonto kiinnosti Lampista jo nuorena niin paljon, että oli pienestä kiinni, ettei hänestä tullut biologia.
”Opiskelupaikka jäi muutaman pisteen päähän. Päädyin sen sijasta vapaaehtoisena armeijaan, ja jäin sille tielle.”
Lampisen hieman yli 37 vuoden mittaiseksi venynyt sotilasura alkoi juuri Mikkelistä, Savon Prikaatista.
”Nuoreen mieheen armeijassa vetosi vauhdikas tekeminen. Silloin pääsi vielä harjoittelemaan paljon ammuntaa ja sai liikkua paljon luonnossa”, Lampinen muistelee.
Petteri Lampinen
Mikkelissä vuonna 1969 syntynyt esikuntapäällikkö Utin jääkärirykmentistä, everstiluutnantti evp.
Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja ja Mikkelin Jalkaväkimuseon johtaja.
Asuu Mikkelissä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta sekä plottinajokoira Riistavietin Utu.
Harrastanut yli 30 vuotta metsästyskoiria. Harrastuksiin kuuluu lisäksi kalastusta, vanhojen ajoneuvojen kunnostusta ja sotahistoriaa.
Pitää luonnossa liikkumisesta ja uuden oppimisesta.
Motto: Leave no man behind! – Kaveria ei jätetä!
Ei ole ihme, että sekä armeija että metsästys kiinnostivat Lampista, sillä niillä on paljon yhteistä.
”Sekä armeijassa että metsällä tarvitaan hyviä suunnistustaitoja, aseenkäytön harjoittelua ja kykyä liikkua maastossa”, Lampinen sanoo.
”Sotaväki on myös hyvin samaan tapaan johdettua ja kurinalaista kuin jahtiporukassa oleminen. Toki roolit ovat erilaiset, armeijassa ei kouluteta metsästäjiä eikä päinvastoin.”
Metsästäjäliitto on yli satavuotias järjestö, jolla on noin 147 000 jäsentä. Suuren ja perinteikkään liiton puheenjohtajuuden haltuunotto ei tuottanut Lampiselle vaikeuksia, sillä Metsästäjäliitto oli hänelle ennestään tuttu. Hän oli ehtinyt toimia pitkään Suur-Savon piirin puheenjohtajana ja liiton hallituksen jäsenenä.
”Vastuu on tietysti kasvanut tässä asemassa. Työ vie myös paljon aikaa, mutta uuden elämäntilanneen takia ajankäyttö on mahdollista. Pyrin joka päivä tekemään jotakin edunvalvontaan ja järjestötoimintaan liittyvää. Se pitää mielen virkeänä.”
Mitään varsinaisia yllätyksiä tehtävä ei ole tuonut mukanaan.
”Ainoa asia, mikä on hieman yllättänyt, on se, että Metsästäjäliiton rooli edunvalvontajärjestönä ei tunnu vielä kaikille olevan selvää. Liiton ja riistahallinnon roolit sekoitetaan usein.”
”Metsästäjäliiton rooli edunvalvontajärjestönä ei tunnu vielä kaikille olevan selvää. Liiton ja riistahallinnon roolit sekoitetaan usein.”
Tuoreella puheenjohtajalla riittääkin metsästäjien edunvalvonnassa työsarkaa, sillä paineita metsästykselle tulee monesta suunnasta ja metsästäjäkunta vanhenee nopeasti.
”Edunvalvonta ei oikeastaan pääty koskaan, mutta juuri tällä hetkellä tärkeintä on miettiä metsästysharrastuksen tulevaisuutta ja sitä, miten turvataan harrastuksen jatkuvuus. Vaikka uusia harrastajia tulee koko ajan lisää, häviää entisiä kovaa vauhtia.”
Lampinen pitää keskustelua harrastajakunnasta tärkeänä, jotta seurat kehittäisivät uusia keinoja saada jäseniä.
”Osa seuroista on jo esimerkiksi ottanut käyttöön vuosijäsenyyden, jota kautta uudet metsästäjät pääsevät helpommin mukaan seuran toimintaan.”
Toinen iso haaste Metsästäjäliitolle on taata jäsenseurojen toimintaedellytykset. Aikaisemmin seurat saivat esimerkiksi vuorattua metsästysmaita ilmaiseksi, kun ne pitivät huolta metsistä ja metsäautoteistä.
”Nyt maanomistus on siirtynyt yhä enemmän yksityisiltä yrityksille tai sijoitusrahastoille, jotka katsovat metsästysoikeutta vain potentiaalisena tuloeränä. Vuokrien jatkuva korotus aiheuttaa taloudellisia paineita etenkin pienille metsästysseuroille.”
Kahteen kehityssuuntaan Lampinen on tyytyväinen: Metsästyksen hyväksyttävyys on yhä hyvällä tasolla ja naiset ovat tulleet joukolla mukaan metsästyksen pariin.
”On hienoa, että mukaan tulee erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Monimuotoisuus on tässäkin etu. On hienoa, että ihmiset kokevat metsästyksen hienona luontoharrastuksena ja voivat tulla mukaan erilaisissa elämäntilanteissa.”
”On hienoa, että mukaan tulee erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Monimuotoisuus on tässäkin etu.”
Nuorisotoimintaa liitto on järjestänyt sen olemassaolon alusta lähtien eli yli sata vuotta. Eri-ikäisille nuorille on tarjolla Metso-leirejä ja muita eripituisia koulutuksia. Tuorein lisäys ovat metsästysammunnan abc-koulutukset, joissa opetetaan turvallista aseenkäsittelyä.
Metsästäjäliiton puheenjohtajan päivänpolttaviin teemoihin kuuluvat eittämättä myös suurpedot. Vielä haastatteluhetkellä ei ole tiedossa päästäänkö tänä syksynäkään karhujahtiin.
”Todennäköisesti luvat tullaan koeponnistamaan tälläkin kertaa oikeudessa. Siellä mitataan se, olivatko ministeriön ja eduskunnan tekemät muutokset metsästyslakiin riittäviä. Toivotaan että tässä päästäisiin eteenpäin”, Lampinen sanoo.
Entisenä virkamiehenä Lampinen peräänkuuluttaa viranomaisen neuvontavelvollisuutta.
”On epäreilua, että yksittäisen metsästäjän tulisi osata tehdä poikkeuslupahakemuksia ja osata perustella hakemus lain silmissä pitävästi. Tässä hallinnon mekanismissa on kehittämisen varaa”, hän sanoo.
”Ensin pitäisi saada kuitenkin kuntoon lainsäädännölliset asiat. Pala kerrallaan on mentävä ja nähtävä oikeusistuinten kanta.”
Plottinajokoira on suurikokoinen ja kantavaääninen suurriistakoira, mutta kotioloissa lempeä jättiläinen. Kuva: Jere LauhaLampinen on huomannut karhunmetsästyksen päättymisen myös kotipaikkakunnallaan.
”Täälläkin karhukanta on jo sen verran suuri, että karhuja pyörii nurkissa niin paljon, että en muista tällaista kokeneeni aikaisemmin. Tulee muistaa, että täällä ollaan kuitenkin jo kohtuu tiheän asutuksen keskellä eli riskitkin kasvavat karhunkannan kasvaessa.”
Lampinen haluaa kannustaa ihmisiä avoimeen keskusteluun ja vuoropuheluun suurpedoista. Siihen kuuluu myös eri mieltä oleminen.
”Me liittona tuomme meidän osaamista ja näkemyksiä tähän keskusteluun. Jos katsotaan vaikka suden kanta-arvioita, niin valtaosa datasta tulee metsästäjiltä ja muilta vapaaehtoisilta, jotka kirjaavat Tassuun havaintoja. Sille toivoisi annettavan kiitosta nykyistä enemmän.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
