Heinäveden Palokissa jatkuu vesivoiman tuotanto ‒ taimenille kaavaillaan omaa lisääntymis- ja vaellusaluetta

Heinäveden Palokissa voidaan yhdistää taimenkantojen elinolojen parantaminen sekä maakunnallinen sähköntuotanto vesivoimalla. Näin uskotaan Pohjois-Karjalan Sähkössä (PKS), joka omistaa Palokin voimalaitoksen.

Palokin laitoksen koneiston uusinta tulee ajankohtaiseksi vuonna 2025. Vuosia kestäneet kattavat tuotannollistekniset ja kalabiologiset selvitykset, sekä Palokin alueen laajat ympäristövaikutusten arvioinnit ylä- ja alapuolisiin vesistöihin, valmistuivat vuodenvaihteessa, tiedottaa sähköyhtiö.

Selvityksen toteutti Ramboll Finland.

Rambollin selvityksessä tutkittiin myös muita vaihtoehtoja, joita olivat voimalaitoksen sulkeminen kokonaan tai Palokin koskien vapauttaminen siten, että sähköntuotanto jatkuisi.

Selvityksen lopputulema oli, että Kontiolahdella Kuurnan vesivoimalaitoksella toteutettu Laurinvirta-malli, eli rakennettu lisääntymis- ja vaellusalue voisi toimia parhaiten myös Palokissa.

Alue turvaisi uhanalaisten kalakantojen säilymisen sekä sähköyhtiön liiketoimintaedellytykset.

Laurinvirta sijaitsee voimalaitoksen vieressä ja pienvoimala turvaa äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen kutu- ja poikastuotannon tarvitseman veden virtauksen ja hyödyntää virtaavan veden energiaksi.

PKS hallinnoi kymmentä vesivoimalaitosta, joista kahdeksan on yhtiön omia. Palokki on tuotannoltaan suurin kokonaan PKS:n omassa omistuksessa oleva voimala.

Se tuottaa noin kolmanneksen PKS:n vesivoimatuotannosta ja se on myös reservi- ja säätökapasiteetiltaan yksi tärkeimmistä voimalaitoksista Pohjois-Karjalassa.

Mikäli Laurinvirta-malli näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta, se tarvitsee ratkaisujen pohjaksi ennen lopullista päätöstä vähintään tarkat geotekniset selvitykset sekä maa-ainestutkimukset, tiedottaa PKS.

Palokin jatkosuunnittelu on parhaillaan käynnissä ja lopulliset tekniset ratkaisut tehdään viimeistään vuoden 2023 syksyllä, jolloin alueen kehittämissuunnitelma on oltava selvillä.

PKS:n mukaan Laurinvirta-mallin toteutukseen tarvitaan maa- ja metsätalousministeriön myönteinen kanta Nousu-ohjelman rahoituksesta.