
Neljän hehtaarin aukko metsässäni Etelä-Hämeessä odottaa jo muokkausta. Kesäkuun puolenvälin kaupantekopäivästä kului vain kaksi kuukautta, kun kuusitukkivaltaisen leimikon puut olivat jo siirtyneet sahalle.
Puun pitempiaikainen markkinahintaseuranta osoittaa, että ostohinnat ovat vuoden korkeimmalla tasolla yleensä touko-kesäkuussa.
Heinäkuussa kauppamäärät puolittuvat. Elokuussa hinnat yleensä laskevat, kun siirrytään talvileimikoiden kauppoihin.
Tänä vuonna puun hinta kiipesi tasaisesti ylöspäin vuoden alusta lähtien. Loppukeväälle ja alkukesään muodostui aikaisempien vuosien tapaan vielä pieni piikki ylös.
Loppuvuodeksi PTT eli Pellervon taloustutkimus ennustaa tukkipuulle hienoista hintojen laskua, joten alkukesän kaupantekoaikani saattoi osua oikeaan kohtaan. Jouluna asialla voin sitten vielä jälkiviisastella kinkun ja luumukiisselin välissä.
Neljän hehtaarin päätehakkuuseen minut innosti hyvien puunhintojen lisäksi metsälainan korko. Nyt hakatun kuvion kanssa olisi voinut odotella vielä viisi vuotta, mutta puuston vuotuinen kasvu olisi ollut pienempi kuin pankkilainan korko.
Päätin ensimmäistä kertaa hoitaa puukauppani kilpailutuksen Kuutio-verkkopalvelun kautta. Homma kuulosti helpolta, ja sitä se olikin. Tarjouspyynnöt sai samalla vaivalla lähtemään yli kymmenelle ostajaehdokkaalle.
Kierroksen saalis oli kuitenkin pettymys. Sain kesäkorjuukelpoisesta päätehakkuuleimikosta vain kolme tarjousta. Isoista metsäyhtiöistä kaksi jätti tarjoamatta.
Kaksi vuotta sitten kilpailutin pienemmän päätehakkuun sähköpostitse. Silloin sain kuusi tarjousta.
Käytän Kuutiota jatkossakin yhtenä kilpailutuksen työkaluna, mutta sen lisäksi aion lähestyä ostajia perinteisin keinoin eli sähköpostilla tai puhelimella.
Saamani kolme tarjousta olivat asiallisia. Puutavaralajien hinnat olivat markkinahintoihin nähden kohdallaan. Vertailukelpoisen kokonaishinnan perusteella halvimman ja kalleimman tarjouksen ero oli kuutisen prosenttia. Kuumassa kysyntätilanteessa olisin odottanut hieman suurempaakin hintaeroa.
Parhaassakaan tarjouksessa kuusitukin hinta ei yltänyt 90 euroon kuutiolta, vaikkei se siitä paljon jäänytkään.
Voittaneessa tarjouksessa havutukkien hintaa oli korotettu kolmen euron järeyslisällä. Osa ostajista käyttää erilaisia lisiä siksi, että niitä ei oteta huomioon puukauppatilastoinnissa. Täten virallisen hintaseurannan hinnat ovat yleensä hieman alemmat kuin todelliset kauppahinnat.
Sahojen tarjouksissa, kuten tässäkin, pikkutukki erotellaan joskus omaksi hintaluokakseen. Se on metsänomistajan kannalta hyvä asia.
Kuitupuusta tarjottiin 31–39 euroa kuutiolta. Hakkuutähteen hinta oli viidenneksen kuitupuuta alempi.
Yhden tarjoajan kokorunkohinnoittelu leimikon valtapuun eli kuusen osalta oli myönteinen yllätys. Se vaikeutti tarjousten keskinäistä vertailua, mutta myyjän kannalta runkohinnoittelu on selkeä ja reilu hinnoittelutapa.
Ovatpa tarjoukset sitten puutavaralaji- tai runkokohtaisia, tarjousten vertailussa pitää olla tarkkana. Jos vertailun tekeminen itse yhtään askarruttaa, vertailu – tai koko puukauppa avaimet käteen -periaatteella – kannattaa teettää ammattilaisella.
Tarjousten lopussa olevilla leimikon kokonaishinta-arvioilla ei ole mitään merkitystä, joten ne kannattaa unohtaa heti alkuunsa.
Ostajat perustavat tarjouksensa julkisen metsävaratiedon kautta saatuihin puumäärätietoihin, pitävät ne paikkansa tai eivät. Kaupan kohteena olleessa leimikossa mäntytukin osuus oli metsävaratiedon mukaan 40 prosenttia. Todellisuudessa mäntyä oli alle kymmenesosa. Tällaiset virheet myyjän pitää ottaa huomioon tarjousten vertailussa.
Jokainen ostaja vaati ennakkoraivauksen 0,7 hehtaarin peitteisemmällä alueella. Ennakkoraivaus on helppo tehdä itse, jos siihen vain on aikaa. Palvelun olisi voinut ostaa myös puunostajilta hintaan 250–300 euroa (alv 0 %).
Lakisääteinen kantokäsittely sisältyy joillakin ostajilla tarjouksen kokonaishintaan, toiset laskuttavat siitä erikseen.
Puukauppatarjouksen yhteydessä tarjotaan usein myös maanmuokkaus- ja istutuspalveluja. Ne on viisasta kilpailuttaa erillään puukaupasta tai ainakin ottaa kilpaileva tarjous esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä.
Puukauppani sujui alusta loppuun hyvin, ja ostaja noudatti sopimuksen ehtoja. Sama ostaja on vahvoilla myös seuraavassa kaupassani, vaikka senkin aion taas kilpailuttaa kaikkien alueen ostajien kesken.
Myytyjen puiden arvoa voin kasvattaa metsäveroilmoituksessa, kun käytän jäljellä olevaa metsävähennyspohjaa pääomaveron pienentämiseen. Aion tehdä myös 15 prosentin menovarauksen uudistamiskuluihin.
Verottajaa vaikeampi rasti on istutusporukan jallittaminen ensi kevään 6 000 taimen istutustalkoisiin. Hyvä hetki iskeä on jouluaterian jälkiruokakahveilla ja -konjakeilla, kun jälkikasvulla on vatsa täynnä ja mieli hyvä.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2024.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
