Kuumentuneessa klapikaupassa alkavat puut loppua — polttopuuta kysytään jo ulkomailta asti

”Puuta on hankittu enemmän kuin koskaan, ja puuta on kysytty enemmän kuin koskaan. Voimat loppuu”, jyväskyläläinen klapikauppias Arto Veijonen kuvailee syksyn tilannetta.

Hän on paraikaa lastaamassa polttopuukuormaa asiakkaalle. Uusia tilauksia hän ei tälle vuodelle enää ota. Varastossa odottaa parisataa pinokuutiota puuta, ja kaikki on myyty.

Yhden miehen yrityksessä keskitytään nyt saamaan tehdyt tilaukset perille asiakkaille.

Tavallisesti polttopuita aletaan kysyä syys—lokakuussa, mutta tänä vuonna Veijosen yrityksessä oli heinäkuun puolivälissä toimitettu jo enemmän puuta kuin viime vuonna elokuun lopussa.

Puut ovat aikaisempinakin vuosina loppuneet ennen pitkää kesken, mutta nyt tilanne on aivan poikkeuksellinen. Moni muukin polttopuuyrittäjä ilmoittaa jo verkkosivuillaan, ettei uusia tilauksia oteta vastaan.

”Jyväskylässä ainakin tilanne on aika lailla finito”, Veijonen sanoo.

Polttopuun tarjontaa on Veijosen mukaan vaikea kasvattaa, jos ei ole suhteita metsäyhtiöihin.

”Jos on koivukuitua puukaupassa, niin sitä ei sieltä saa pois. Yhtiöt vievät koivun. Minulla on suhteita, ja juuri eilen onnistuin tekemään metsänomistajan kanssa kaupan, jossa hän ilmoittaa, että koivu jää hänelle, ja hän sitten myy sen minulle.”

Antero Haverinen aloitti polttopuiden myynnin 18 vuotta sitten. Kiireinen vuosi on kypsyttänyt ajatuksen luopua yrityksestä. "Pidän työn teosta, mutta täytyy osata myös hellittää.” Kuva: Jarno Mela

Myös pääkaupunkiseudulla polttopuuta.net nimellä puuta myyvän Uudenmaan puuenergian kysyntä kävi kesällä niin hurjaksi, että myynti piti hetkellisesti keskeyttää.

Myytävää puuta on nyt vaikea saada ilman pitkäaikaisia suhteita.

”Raakapuuta on vähemmän tarjolla. Meidät on pelastanut 18 vuoden aikana syntyneet hankinakanavat, joiden turvin saamme puuta”, kertoo perheyrityksen markkinointia hoitava Paulus Haverinen.

Pihakuivauksessa olleet puut myytiin nopeasti loppuun, vaikka yleensä ne riittävät pitkälle syksyyn. Yrityksen omassa polttopuukuivaamossa puuta pystytään saamaan myyntiin pitkin syksyä.

Kokonaiskysynnästä kyetään Haverisen mukaan hoitamaan kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia.

”Yksityisasiakkaiden kysynnästä ei pystytä läheskään kaikkea hoitamaan, ja lisäksi meihin ottavat yhteyttä klapeja myyvät kauppaketjut. Jopa ulkomailta kysytään polttopuuta. Esimerkiksi Norjasta on tullut sähköpostia, että tarvittaisiin puuta.”

Kysyntää kasvattaa Haverisen mukaan pääkaupunkiseudulla myös se, että tulisijoja rakennetaan uusiinkin taloihin paljon, mutta puita tekee vain harva itse. Etätöihin korona-aikana jääneet ihmiset myös polttavat takkaa ahkerasti.

Uudenmaan puuenergialla tehdään uutta polttopuuta jatkuvasti, mutta kaikkia asiakkaita ei pystytä kovan kysynnän takia palvelemaan. Kuva: Jarno Mela

Energian hinnannousun kasvattama kysyntä on nostanut myös hintoja. Valtaosa polttopuualan toimijoista on pieniä, jotka hankkivat sivutuloa muun toiminnan ohella. Virallista tietoa alan hinnoista tai myyntimääristä ei ole.

Yrittäjät kertovat, että varsinkin kuljetuskustannukset ovat lisänneet liiketoiminnan kustannuksia ja hintaa on pitänyt nostaa.

Uudenmaan puuenergia valmistaa polttopuuta noin 6 000 kuutiota vuodessa. Kuivaamo pyörii tauotta yötä päivää. Kuivaamon lämmönlähteenä on hake, ja myös sivutuoteena syntyvä puru käytetään hyväksi. Lämmöntalteenotolla energian tarve on minimoitu, mutta sähköäkin prosessissa kuluu.

”Tällä hetkellä klapin hinta on meillä 90 euroa kuutiolta, mutta nousupainetta on.”

Veijonen kuivaa puut ulkona, mutta dieselin ja koivukuitupuun hinnannousu pakotti nostamaan hintaa jo keväällä.

”Nostin itse hintaa viisi euroa, mutta se oli liian vähän. Ensi vuonna nostan lisää.”