Tutkimus: Maaperä köyhtyy, kun hiilidioksidi villitsee metsät kasvuun
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan typpi hupenee boreaalisten havumetsien maaperästä.Tilaajalle
Puiden kasvun kiihtyminen sitoo entistä enemmän maaperän typpeä. Typpi on yleensä puiden kasvua rajoittava tekijä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuva: Mikko SoiniIlmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtaa typen vähenemiseen boreaalisten havumetsien maaperässä, kertoo tuore tutkimus.
Ruotsin maa- ja metsätalousyliopistossa SLU:ssa tehdyssä tutkimuksessa mitattiin typen isotooppeja puunäytteistä 57 vuoden ajalta koko Ruotsin laajuisesti. Tietyn isotoopin määrä antaa viitteitä siitä, kuinka paljon typpeä on saatavilla maaperästä.
Tulosten mukaan maaperän typpipitoisuus on vähentynyt koko Ruotsissa. Typen väheneminen ei siis johdu teollisuuden ja liikenteen aiheuttaman typpilaskeuman hiipumisesta, sillä typpipitoisuus väheni myös Pohjois-Ruotsissa, jossa ihmisperäinen typpilaskeuma on ollut jatkuvasti vähäistä.
Tilastollisten analyysien mukaan typen vähenemistä selittää parhaiten juuri hiilidioksidipitoisuus eivätkä muut tekijät kuten esimerkiksi lämpötila, joka on noussut ilmastonmuutoksen seurauksena.
Tutkimuksen mukaan maaperän typpipitoisuus vähenee, koska ilmakehän nouseva hiilidioksidipitoisuus on lisännyt puiden kasvua ja typen kulutusta.
Toinen hiilidioksidipitoisuuden nousun seuraus on, että puut tuottavat biomassaa, jonka suhteellinen hiilipitoisuus on aikaisempaa korkeampi ja typpipitoisuus matalampi.
Runsashiilisen karikkeen hajotus maaperässä kuluttaa puolestaan enemmän typpeä kuin vähemmän hiiltä sisältävän.
Tulevaisuudessa typen saatavuus voi rajoittaa pohjoisten havumetsien kasvua ja heikentää hiilinieluja.
Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä 18.2.2026.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
