Ennätyksellinen lämpeneminen näkyy ja tuntuu Suomessa – ”Metsä ei loputtomasti toimi hiilinieluna”

Ilmasto lämpenee Suomessa liki kolme kertaa nopeammin kuin Arktisen alueen ulkopuolella keskimäärin. Viime vuosi oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

”Lämpenemisvauhti näyttää hieman kiihtyneen”, tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Koko maassa vuoden 2025 keskilämpötila oli noin 4,4 astetta, mutta esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla keskilämpötila huiteli 8,5 asteessa.

Rantasen mukaan vuoden 1900 ilmastossa moinen lukema olisi ollut käytännössä mahdoton. Sen sijaan nykyisin vastaava toistuu viiden vuoden välein.

Vuosi 2025 oli myös suhteellisen kuiva, maan itäosassa jopa harvinaisen kuiva. Toukokuussa satoi ennätyksellisen paljon lunta Sallassa, yhteensä 45 senttiä vuorokauden aikana.

Vahvin merkki ilmastonmuutoksesta oli heinäkuussa alkanut helleaalto, jolloin lämpötila ylitti 30 astetta 22 päivänä putkeen jollain Suomen mittausasemista. Etelä-Lapissa hellettä oli peräti 26 päivää peräkkäin.

Myös syyskuu oli Lapissa ennätyslämmin kolmatta kertaa putkeen. Loppuvuosi jatkui lauhana ja lämpöennätyksiä rikottiin.

Lisäksi ilmastonmuutoksen arvioidaan voimistavan sääilmiöitä. Viimeisin koettu poikkeuksellisen voimakas myrsky oli joulun välipäivinä riehunut Hannes. Sen ylittivät lähihistoriassa vain joulukuun 2011 Tapani-myrsky ja marraskuun 2001 Janika-myrsky.

Viime heinäkuussa Ulla-myrskyn aikana mitattiin 2000-luvun voimakkain heinäkuinen tuuli.

Periaatteessa ilmastonmuutos kiihdyttää metsien kasvua, mutta lisää tuhojen ja tuholaisten määrää, mikä on huomattu Suomessakin.

Ongelma on, että turvepohjaiset metsämaat ja pellot alkavat hajota ja vapauttaa kasvihuonekaasuja. Siksi Suomen on vaikea pysyä päästötavoitteessaan.

”Vähentämällä hakkuita voidaan aikaistaa ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta se ei ole lopullinen ratkaisu. Metsä ei loputtomasti toimi hiilinieluna”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas arvioi.

Voimavarat pitäisi keskittää erityisesti trooppisten metsien häviämisen pysäyttämiseen. Taalas kertoo, että tuoreimpien tietojen mukaan näyttää siltä, että Amazonin alue on jo kääntynyt kuivumisen myötä päästölähteeksi. Se on merkittävä keikahduspiste huonompaan suuntaan.

Brasilian ilmastokokouksessa marraskuussa lanseerattiin metsiensuojelurahasto, jolla pyritään maailmanlaajuisesti ehkäisemään metsäkatoa.

Näillä näkymin ilmasto lämpenee ainakin 2060-luvulle asti, koska ihmiskunta on päästänyt jo niin paljon hiilidioksidia ilmakehään.

Sen jälkeinen aika riippuu siitä, saadaanko ilmaston lämpeneminen rajoitettua alle kahteen asteeseen. Tosin Suomessa keskilämpötila on jo noussut yli kolme astetta.

Jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua emme kykene enää pysäyttämään.

Maailmanlaajuisesti 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi. Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 sovittu lämpenemisen raja 1,5 astetta on ylitetty jo ja se tapahtui kymmenen vuotta pelättyä aiemmin.

Myönteistä on, että Kiina on kääntänyt päästöjen kasvun laskuun. Taalaksen mukaan myös liikenne ja energiaratkaisut vihertyvät maailmassa vauhdilla.