Kesäkuu oli globaalisti mittaushistorian kuumin – myös merien lämpötilat ovat nousseet ennätyksellisen korkeiksi
Suomessa kesäkuu oli suurimmassa osassa maata 1,5–3,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalaksen mukaan keskilämpötilan nousu on hälyttävää.
EU:n ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan viime kuu oli globaalisti mittaushistorian kuumin. Kuva Yhdysvaltain Las Vegasista. LEHTIKUVA/AFP.EU:n ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan viime kuu oli globaalisti mittaushistorian kuumin. Viime vuoden kesäkuusta lähtien jokainen kuukausi on rikkonut lämpöennätyksiä, ilmastopalvelu kertoo.
Myös Suomessa kesäkuu oli suurimmassa osassa maata 1,5–3,5 astetta tavanomaista lämpimämpi verrattuna ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilaan. Ilmatieteen laitoksen mukaan viimeiset 12 kuukautta ovat olleet 1,5 astetta lämpimämpiä esiteolliseen aikaan verrattuna.
”On hälyttävää, että edelleen rikotaan lämpöennätyksiä. Keskilämpötilan nousu on aiheuttanut pulaa vedestä, maastopaloja, Alppien jäätiköiden sulamista, ongelmia maataloudessa sekä hellekuolemia”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas toteaa Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
Taalaksen mukaan Suomen pohjoinen sijaintikaan ei anna täyttä suojaa yleistyvien helteiden ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksilta, sillä pohjoiset alueet lämpenevät muuta maailmaa voimakkaammin.
Merenpinnan lämpötilat ovat saavuttaneet jo 15 kuukautta peräkkäin uusia huippuja.
Copernicus-ilmastopalvelun palvelujohtaja Carlo Buontempon mukaan kyseessä on enemmän kuin pelkkä tilastollinen omituisuus.
”Vaikka tämä äärimmäisyyksien sarja päättyisi jossain vaiheessa, näemme väistämättä uusia ennätyksiä tulevaisuudessa, kun ilmasto jatkaa lämpenemistään”, Buontempo kertoi AFP:lle.
Ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan myös ennätykselliset merenpinnan lämpötilat Atlantilla, pohjoisella Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä vaikuttivat kohonneisiin lämpötiloihin ympäri maailmaa. Merenpinnan lämpötilat ovat saavuttaneet jo 15 kuukautta peräkkäin uusia huippuja.
Valtameret peittävät 70 prosenttia maan pinnasta ja imevät 90 prosenttia ylimääräisestä lämmöstä, joka liittyy ilmaston lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen lisääntymiseen.
”Se, mitä tapahtuu valtameren pinnalle, vaikuttaa merkittävästi ilman lämpötilaan pinnan yläpuolella ja myös maapallon keskilämpötilaan”, Copernicuksen vanhempi tutkija Julien Nicolas sanoi AFP:lle.
Maapallo on kuitenkin siirtymässä pian La Nina -vaiheeseen, jolla on viilentävä vaikutus merenpintojen lämpötiloihin.
”Voimme odottaa globaalin lämpötilan laskevan seuraavien muutaman kuukauden aikana. Jos nämä ennätykselliset merenpinnan lämpötilat jatkuvat, voi se johtaa kuitenkin siihen, että vuosi 2024 on lämpimämpi kuin 2023. Mutta on vielä liian aikaista sanoa”, Nicolas sanoi.
- Osaston luetuimmat
