Poliisi lopettanut alkuvuoden aikana ennätysmäärän susia
Poliisin on antanut tämän vuoden aikana jo 49 karhun karkottamis- tai lopettamismääräystä. Susille pelkkiä lopetusmääräyksiä on alkuvuoden aikana annettu jo 36.
Poliisi on huolissaan suurpetojen aiheuttamien tehtävien merkittävästä kasvusta. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa elävistä suurpedoista erityisesti karhu ja susi aiheuttavat säännöllisesti tehtäviä poliisille. Tilanteet, joissa poliisi tulee mukaan ovat sellaisia, joissa karhun tai suden arvioidaan aiheuttavan vaaraa ihmisten hengelle tai turvallisuudelle.
Poliisin tiedotteen mukaan sen antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina.
Vuonna 2022 poliisi teki yhteensä yhdeksän karkotus- tai lopetusmääräystä tilanteissa, joissa karhun katsottiin aiheuttavan vaaraan ihmisten turvallisuudelle. Vuoden 2022 jälkeen määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa siten, että vuonna 2023 kyseisiä päätöksiä tehtiin poliisissa 14 ja viime vuonna 38 kappaletta.
Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.
Suden lopettamismääräyksiä tehtiin poliisissa vuonna 2024 yhteensä 22 kappaletta. Tänä vuonna niitä on jouduttu tekemään elokuun puoliväliin mennessä jo 36 kappaletta. Karkotusmääräyksiä on annettu saman verran.
Tänä vuonna susien lopettamispäätöksiä on jouduttu tekemään elokuun puoliväliin mennessä jo 36 kappaletta.
”Lukumääräisesti näitä päätöksiä ei ole paljoa, mutta prosentuaalinen kasvu on suuri. Lisäksi on huomattava, että karhun ohella myös susi on aiheuttanut aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi enemmän yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä poliisitehtäviä”, toteaa poliisitarkastaja Tuomo Korhonen tiedotteessa.
Riistanhoitoyhdistykset ylläpitävät valmiutta avustaa poliisiviranomaisia muun muassa suurpetojen jäljestämis-, lopettamis- tai karkottamistilanteissa. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta. Poliisin omat resurssit eivät missään tapauksessa yksin riitä näiden tilanteiden hoitamiseen.
”Suurpetojen kantojen tulisi kuitenkin poliisin näkemyksen mukaan olla kannanhoidollisin toimenpitein niin hyvin hallinnassa, että kyseisiä tehtäviä tulisi poliisin hoidettavaksi vain aivan poikkeuksellisesti.”
Poliisin tulkinta tilanteesta on se, että poliisille aiheutuneiden tehtävämäärien kasvu johtuu suurpetokantojen kasvusta ja suurpetojen ihmisarkuuden vähenemisestä. Poliisissa tilanne nähdään hankalana.
”Poliisin velvollisuutena on toimia tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Suurpetojen kantojen tulisi kuitenkin poliisin näkemyksen mukaan olla kannanhoidollisin toimenpitein niin hyvin hallinnassa, että kyseisiä tehtäviä tulisi poliisin hoidettavaksi vain aivan poikkeuksellisesti”, toteaa poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki.
Poliisin tiedotteen mukaan Suomen suurpetokantaa tulee kannanhoidollisin toimenpitein säädellä ja säilyttää niiden ihmisarkuus, jotta ennalta ehkäistäisiin tarvetta poliisin toimenpiteille.
Mikäli ihmisarkuus esimerkiksi karhulta vähenee tai häviää, kuten nyt näyttää olevan käymässä, tulevat ne todennäköisesti liikkumaan yhä enenevissä määrin ihmisasutuksien läheisyydessä aiheuttaen konkreettisia vaaratilanteita ja lisääntyvää turvattomuutta ihmisissä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
