Kireä pakkasjakso syö puupinot vauhdilla – viikossa palaa helposti kymmenesosa vuoden klapeista

Kireänä eteläisintä Suomea myöten jatkunut pakkasjakso alkaa näkyä selvästi puulämmittäjän pinossa, polttipa klapeja päälämmitysmuotonaan tai lisälämmöksi.

Kireimpien pakkasten aikaan keskimääräisen omakotitalon vuorokautinen lämmitysenergian tarve voi kivuta 100–200 kWh:n välille talon eristyksestä ja koosta riippuen.

Jos tuon energian aikoo tuottaa kokonaan polttopuulla, niin melko tyypillisessä 80 prosentin hyötysuhteella toimivassa tulisijassa tai keskuslämmityskattilassa pitää silloin esimerkiksi kuusipuuta polttaa 0,09–0,18 pinokuutiota vuorokaudessa.

Konkreettisemmilla tilavuusmitoilla se tarkoittaa yhdestä kahteen Ikean punoskassia tiukasti täyteen sullottuna klapeja tai kahdesta neljään huoltoaseman verkkoklapisäkkiä vuorokaudessa.

Jos tuota lämmitystahtia jatkaa viikon, niin silloin puuta kuluu 0,6 kuutiosta aina 1,3 kuutioon. Kun keskimäärin suomalaiskotien tulisijoissa lasketaan poltettavan lisälämmön tuottoon keskimäärin viisi pinokuutiota puuta vuodessa, niin kireimmän pakkasjakson aikana viikossa voi palaa yli kymmenesosa koko vuoden polttopuun kulutuksesta.

Jos omakotitalon mielii pitää vain puulla lämpimänä, tarvitaan noin 15 pinokuutiota klapeja vuodessa. 

Omakotitalon lämmittäminen kuluttaa vuodessa noin 20 000 kilowattituntia energiaa. Jos tuon lämmön tuottaa kokonaan puulla tulisijassa, joka ottaa polton lämpöä talteen 80 prosentin hyötysuhteella niin puuta palaa keskimäärin 15 pinokuutiota. Ahkeran puunpolttajan liiteristä viikon kestävät huippupakkaset kuluttavat viikossa kolmesta kuuteen prosenttia talven varalle hankitusta polttopuusta.

Samassa suhteessa lämmitystarve kasvaa huippupakkasilla myös sähkölämmittäjällä. Yhden ankaran pakkaspäivän sähkönkulutus voi muodostaa yhdestä kahteen prosenttia koko vuoden sähkönkulutuksesta ja jos sähkön hinta määräytyy pörssisähkön mukaan luku on huomattavasti suurempi.