• Hirvikärpästen puremista voi äityä vuosikausien kutiseva riesa – vaivaa etenkin metsureita

    Pari hirvikärpäsen puremaa syksyssä ei ehkä tunnu missään, mutta altistumisten kerääntyminen voi aiheuttaa isomman riesan vuosien päästä.
    Tilaajalle
    Hirvikärpänen on muutamassa vuosikymmenessä vallannut eteläisen ja keskisen Suomen metsät.
    Hirvikärpänen on muutamassa vuosikymmenessä vallannut eteläisen ja keskisen Suomen metsät. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
    Metsä|Luonto
    18.10.202411:47
    Jukka Hämäläinen

    Hirvikärpäset aiheuttavat monille kiusallista, jopa kuukausia kestävää ihottumaa. Taustalla on herkistyminen hirvikärpäsen puremille.

    Tuoreet puremat voivat vetistää ja kutista. Silloin ne raavitaan helposti rikki, minkä seurauksena purema voi tulehtua. Tulehtumisen aiheuttaa joku ihon luontaisista bakteereista, kuten stafylokokki.

    Osa altistuneista herkistyy vuosien mittaan hirvikärpäsen puremille niin, että saa kiusallisesti kutisevaa, vuosittain toistuvaa ihottumaa.

    Kroonistuessaan puremanäpyt muuttuvat usein koviksi kyhmyiksi, ja ne voivat säilyä jopa vuoden ajan. Jos voimakkaasti herkistynyt henkilö saa yhden tai muutaman uuden hirvikärpäspureman, on mahdollista, että myös aiemmat puremakohdat oireilevat.

    Näin kertoo lääketieteen aikakauskirja Duodecimin artikkeli Hirvikärpäsihottuma – maanlaajuinen riesa. Vuonna 2008 julkaistun artikkelin kirjoittivat tuolloiset professori Timo Reunala, erikoistuva lääkäri Maria Laine, erikoislääkäri Martine Vornanen sekä Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Sauli Härkönen.

    Tätä nykyä lääkärin vastaanotolle hirvikärpästen puremien takia hakeudutaan ainakin Keski-Suomessa harvakseltaan. Hoito-ohjeita lääkäri tai sairaanhoitaja voi antaa puhelimessa tai chatissa, kertoo hyvinvointialueen alueylilääkäri Kari-Pekka Vuori.

    ”Hirvikärpäsen puremiin riittää yleensä omahoito eli puhdistus vedellä ja saippualla sekä antibiootti- tai antibiootti-hydrokortisoni-yhdistelmävoide. Jos purema kutisee pahasti, voi ottaa suun kautta antihistamiinia. Puremat paranevat itsestäänkin.”

    Lääkäriin ei useinkaan tarvitse hakeutua.

    ”Hirvikärpäset eivät levitä tauteja. Jos pistokohdat kutisevat tai ovat tulehtuneet hankalasti eikä paikallishoito tehoa, voi hakeutua terveydenhuollon arvioon.”

    Ihminen voi myös allergisoitua hirvikärpäselle, jolloin paikallisreaktiot ovat hankalampia ja pitkäkestoisempia. Toisinaan voi aiheutua myös reaktiivista ihottumaa muuallekin vartalolle, Vuori kertoo.

    Suurin osa ihmisistä ei Vuoren mukaan kuitenkaan allergisoidu hirvikärpäsille.

    ”Hirvikärpäsaltistus on saattanut jatkua useita vuosia, ennen kuin ihottuma puhkeaa.”

    Hirvikärpäsvaivat voivat olla vaikeitakin, toteavat Tampereen seudulla toimineet Duodecimin artikkelin kirjoittajat.

    ”Sienimetsällä käynnin aikana on voinut helposti saada kimppuunsa parisataa hirvikärpästä, ja olemme Taysin ihotautien poliklinikassa diagnosoineet vuosittain useita ongelmallisia potilastapauksia.”

    Tutkijat käyttävät termiä hirvikärpäsihottuma, jonka syntymekanismi on allerginen.

    ”Hirvikärpäsihottuman diagnoosi voi olla vaikea, koska potilaan hirvikärpäsaltistus on saattanut jatkua useita vuosia, ennen kuin ihottuma puhkeaa. Akuuttia ihottumaa pidetään helposti ihoinfektiona.”

    Tutkijat kertovat Kaakkois-Suomen metsureille tehdystä kyselystä, jonka mukaan joka kolmas metsuri oli saanut hirvikärpäsihottumaa. Esiintyvyys oli suurinta pisimpään altistuneilla.

    Toisessa tutkimuksessa hirvikärpäsille altistunut potilas sai niistä allergisia nenä- ja silmäoireita. Häneltä löytyi vasta-aineita hirvikärpäsuutteelle, mutta allergeenia ei pystytty tarkemmin tunnistamaan.

    ”Se on todennäköisesti jokin hirvikärpäsen syljessä oleva veren ravinnoksi käyttöä edistävä valkuaisaine”, tutkijat päättelivät.

    ”Voimakkaasti herkistyneen on paras pysyä pois metsästä pahimman hirvikärpäsajan.”

    Hirvikärpäset imevät kärsämäisellä suullaan verta isäntäeläimen ihosta – näin myös ihmisen karvoitukseen päästessään. Purenta on yleensä kivuton, joten sitä ei huomaa tapahtumahetkellä.

    Puremille allergisoituneen on tutkijoiden mukaan välttämätöntä käyttää suojautumiseen tiivistä vaatetusta.

    ”Paras on verkkohupullinen anorakki, jonka hihansuut saa tiiviisti sidottua. Tämäkään ei yleensä estä muutamaa hirvikärpästä tunkeutumasta vaatetuksen alle, joten voimakkaasti herkistyneen on paras pysyä pois metsästä pahimman hirvikärpäsajan”, artikkelissa todetaan.

    Lisää aiheesta
    • Ihmisen iholle hirvikärpänen hakeutuu, koska se luulee ihmistä isäntäeläimekseen hirveksi. Hirvikärpäsen purema aiheuttaa kutisevaa, jopa kuukausia kestävää ihottumaa.

      Eläimet ja kasvit | Hirvikärpänen kestää pakkasta, litistelyä ja pesukonetta, mutta yksi asia vie siltä hengen 15 minuutissa

    • Hirvet joutuvat sietämään turkissaan melkoista kuhinaa ja verenimemistä koko talven.

      Tiesitkö, että Suomessa ärhäkkä hirvikärpänen ei juuri kiusaa ruotsalaisia?

    • Hirvikärpäset kiusaavat erityisesti loppukesällä ja syksyllä ihmisiäkin.

      Eläimet ja kasvit | Miksi hirvikärpäset kiusaavat vain toisia ja toisia ei? Professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • Sopivan uhrin löydettyään hirvikärpänen imee verta, pudottaa siipensä ja lisääntyy.

      Metsä | Tämä erehdys vie hirvikärpäseltä hengen

    • Metsässä liikkuessaan kannattaa suojautua huolellisesti paitsi hyttysiltä myös hirvikärpäsiltä.

      Hyvinvointi | Hyttyset, hirvikärpäset, syyhypunkki ja päätäit voivat nyt aiheuttaa sitkeitä vaivoja

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle