Miksi hirvikärpäset kiusaavat vain toisia ja toisia ei? Professori kertoo syyn

Hirvikärpäset kiusaavat luonnossaliikkujia erityisesti elo–syyskuussa aina ensimmäisten pakkasten tuloon. Luken mukaan hirvikärpästen määrä riippuu siitä, onko alueella oleskellut edellisenä syksynä ja talvena paljon vai vähän hirviä.

Hirvikärpäset lisääntyvät hirven turkissa ja niiden koteloita tippuu sinne, minne hirvet ovat kulkeneet.

Toisinaan hirvikärpäset sekoittavat kohteensa ja lentävät ihmisen iholle, jossa ne eivät kykene lisääntymään.

Mutta miten hirvikärpäset valitsevat saaliinsa ja miksi toiset ihmiset tuntuvat vetävän niitä puoleensa toista herkemmin? Soitimme asiasta Oulun yliopiston eläinekologian emeritaprofessori Arja Kaitalalle, joka on ohjannut useamman väitöskirjan aiheeseen liittyen ja tutkinut hirvikärpäsiä vuosia.

Kysymys hänelle on yksinkertainen: miksi hirvikärpäset iskevät toisiin mielummin kuin toisiin?

"Me tiedämme, että hirvikärpänen ei suunnista hajuaistin perusteella, vaan se etsii saaliinsa liikkeen, koon ja ulkopinnan materiaalin perusteella", Kaitala aloittaa.

Hirvikärpäset etsivät pääisännikseen hirviä, jotka ovat tummia, karvaisia ja liikkuvat. Joskus hyönteiset kuitenkin erehtyvät.

Syynä on ihmisen ulkomuoto, liike ja vaatetus. Jos esimerkiksi kaksi ihmistä kulkee metsässä yhdessä, Kaitalan mukaan hirvikärpänen lentää usein isokokoisemman ihmisen iholle. Erityisesti liike on keskiössä suhteessa hirvikärpäsen päätökseen lentää iholle. Kaitalan mukaan hirvikärpänen lentää niin pitkältä, että se ei havaitse lämpöä kovinkaan kaukaa.

Tiede ei Kaitalan mukaan vahvista uskomusta, että hirvikärpänen suunnistaisi hajun perusteella.

Yleinen harhaluulo on, että hirvikärpänen iskee esimerkiksi uloshengitysilman hiilidioksidin tai jonkin ominaishajun perusteella. Kaitala kiistää tämän.

"Me olemme testanneet kaiken maailman hajut ja myöskin osan hirvikärpäsmyrkyistä, eikä niillä ollut mitään tekemistä tämän asian kanssa. Eräässä testissä hirvikärpänen laitettiin putken keskelle ja toiseen päähän hirvikärpäsmyrkkyä. Hirvikärpänen liikkui sinne, missä se näki liikettä, Kaitala sanoo.

Sen sijaan lämmöllä voi olla merkitystä. Kaitala sanoo tutkineensa asiaa siten, että koehenkilön olkapäähän oli laitettu lämmityslaite ja verrattu olkavarteen ilman lämmitystä.

"Lämpimämpään olkapäähän ne jäivät mielummin, eli siten lämpö kyllä kerää hirvikärpäsiä."

Kaitalan vinkit hirvikärpäsiltä suojautumiseksi on siis yksinkertainen: vaalea, kiiltäväpintainen ja sopivan peittävä vaatetus. Hiukset, niska ja pään seutu on hyvä suojata, sillä hirvikärpäset hakeutuvat hiuksiin ja karvoihin.