Leudot talvisäät ovat pitäneet puunpolton hiukkaspäästöt kurissa pääkaupunkiseudulla tänä talvena. Puunpolton päästöjä voi vähentää yksinkertaisilla konsteilla.
Taajamien pientaloalueiden ilmanlaatua heikentävät sekä katupöly että liikenteen pakokaasut ja talojen lämmittämisestä syntyvät päästöt. Pääkaupunkiseudulla puuta käytetään lähinnä lisälämmitykseen ja saunojen lämmitykseen.
Puunpolton päästöjen vähentäminen lähtee siitä, että poltettavat puut ovat aina kuivia eikä niiden lisäksi polteta roskia.
Tulisijan käyttöohjeiden mukainen käyttö on myös tärkeää.
Tulisijaa ei kannata täyttää äärimmilleen. Päästöjen kannalta paras tulos syntyy, kun tulisija täytetään korkeintaan puolilleen ja puut maltetaan polttaa useammassa erässä.
Päästöjä vähentää, kun puut sytytetään päältä. Näin kannattaa tehdä, ellei tulisijan käyttöohjeissa toisin neuvota.
Tärkeää on myös varmistaa, että palaminen saa riittävästi ilmaa.
Puunpoltossa syntyy pienhiukkasia ja nokea sekä syöpää aiheittavia aromaattisia yhdisteitä. Niiden pitoisuudet vaihtelevat pientaloalueiden välillä ja sisällä.
Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
Kiinnostus puunpolttoon lisääntyi viime vuonna korkean sähkön hinnan takia. Puunpoltosta aiheutuvat ilmansaasteiden pitoisuudet jäivät kuitenkin pääkaupunkiseudulla odotettua alhaisemmiksi lauhan talven ja ilmansaasteiden laimenemiselle suotuisien sääolojen vuoksi.
HSY:n mittausten mukaan pitoisuudet olivat korkeimmillaan joulukuun kylmien pakkasjaksojen aikaan.
Pitkällä aikavälillä sekä pääkaupunkiseudun että muun Uudenmaan pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa on ollut havaittavissa pientä laskua poltosta syntyvän ja syöpää aiheuttavan bentsopyreenin pitoisuuksissa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
