Isoille pölkyille kirveenvarren tulee olla riittävän pitkä, terän tarpeeksi painava ja terän leveyden sopiva suhteessa muihin mittoihin. Kuva: Risto Jussila
Klanikka, klapu, klapi ja halko ‒ tunnetko näiden erot?
Polttopuita pilkotaan ja pinotaan tähän aikaan vuodesta takapihoilla kautta Suomen. Käytät sitten kirvestä tai klapikonetta, tarkista alta termit ja nimikkeet.
Ylivuotinen polttopuu on saanut kuivua kahden kesän yli. Jos ulkokuivatus sujuu hyvissä olosuhteissa, puu voi olla käyttökuivaa jo seuraavana talvena. Kuva: Johanna KokkolaKeskitalvi on paras aika kaataa polttopuuksi tehtävät rungot. Kaatohetkellä puun kosteus vaihtelee 40–60 prosentin välillä, ja polttopuut tulisi saada mahdollisimman nopeasti kuivumaan noin 15–20 prosentin käyttökosteuteen.
Pilkotun puun kuivumisnopeuteen vaikuttavat puulaji, kuivumisolosuhteet ja halkojen tai klapien koko. Koivu on tiheää ja siinä on tiivis tuohi, joka hidastaa kosteuden haihtumista. Havupuut, haapa ja leppä kuivuvat koivua nopeammin.
Halkaistu puu kuivuu paremmin kuin pyöreäksi jätetty ranka. Kuivuminen on nopeampaa puiden päistä kuin halkaisupintojen kautta, joten klapit kuivuvat halkoja nopeammin.
Maalis-toukokuun kevätaurinko ja -tuuli kannattaa ottaa avuksi polttopuiden kuivattamiseen. Puupinot tai -säkit tulee eristää maasta vaikkapa kuormalavalla, jonka alitse ilma pääsee kulkemaan.
Hyvä polttopuiden varastopaikka on suojassa sateelta. Kattopellin palanen on pinolle parempi kate kuin tiivis pressu, joka estää kuivumiseen vaadittavan ilmankierron.
Verovinkki
Omasta metsästä otetun, oman asunnon tai kesämökin lämmittämiseen käytetyn puutavaran arvo on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta metsätalouden veroilmoituksella.
Metsänomistaja ei voi vähentää yksityistalouteen tehdyn verovapaan polttopuun valmistamiseen liittyviä kustannuksia. Jos esimerkiksi hankkii klapi- tai halkomakoneen, sen hankintamenon voi vähentää metsätalouden verotuksessa vain silloin, jos koneella tehdään polttopuuta myyntiin.
Kirves heilumaan
Vaikka polttopuu-urakkaa helpottamaan on kehitetty erilaisia koneita ja halkomalaitteita, moni luottaa perinteiseen kirveeseen ja jopa nauttii päästessään keväällä taas hakkuupölkyn ääreen.
Aarteen työkalutoimittaja Risto Jussila suosittelee, että pölkkyjä halkovalla on hyvä olla ainakin kaksi erikokoista kirvestä. Se jouduttaa työtä ja säästää voimia.
Jotta pölkky halkeaa, lyönnin pitää osua oksattomaan linjaan, joka kulkee puun keskipisteen läpi. Jos oksa on iso, puu lyödään halki oksan kahden puolen. Silloin oksa jää ehjänä klapiin.
Jos oksa on iso, klapikin jätetään isoksi. ”Tuli tekee viimeisen työn”, Jussila muistuttaa.
Suurten koivujen tyvipölleissä tyven paksu kuori vaikeuttaa halkaisua. Kun tyvipään pölkyistä sahaa kuoren halki moottorisahalla vastakkaisilta puolilta, pölkky halkeaa helpommin, Jussila vinkkaa.
Jollei oksatonta linjaa löydy, pahimmat oksajuntturat sahataan moottorisahalla pituussuunnassa reilusti halki, minkä jälkeen kirves riittää halkaisemaan loput.
Jos puulämmitys on kodin päälämmitysmuoto tai polttopuita tehdään myös jälkeläisille, urakkaa helpottaa klapikone. Kuva: Kimmo HaimiTermit tutuiksi
Nimitys ”klapi” on nykykielessä vakiintunut tarkoittamaan yleensä 33- tai joskus 25-senttiseksi katkaistua polttopuuta. Työtehoseura muistuttaa, että termeissä on murre-eroja. Idässä hellaan ovat lentäneet klanikat. Länsi-Suomessa sisälle on kannettu klapuja.
Arkikielessä takkakokoisista polttopuista puhutaan joskus halkoina, mutta virallisesti halko on metrin pituinen ja siitä saa kolme klapia. Leivinuuniin tarkoitetut polttopuut pilkotaan usein puolimetrisiksi.
Klapin synonyymi pilke mielletään joskus melko pieneksi pilkotuksi puuksi. Sotavuosien polttoainepulan aikana käytössä olleisiin puukaasutinmoottoreihin, häkäpönttöihin, käytettiin 10–12 senttiä pitkää polttopuuta, jota tuohon aikaan kutsuttiin pilkkeeksi.
Tervanpolttoon tehdyt pilkkeet ovat Lounais-Suomessa pirsteitä ja Pohjois-Suomessa säröksiä. Tulen sytyttämisessä taas auttavat sytyt tai kiehiset.
Sekaannusta saattavat Työtehoseuran mukaan aiheuttaa myös polttopuumääriin liittyvät nimikkeet. Polttopuita myydään joko säkeittäin, joiden tilavuus ilmaistaan litroissa, tai irto- eli heittokuutioina.
Joku huoltoaseman klapisäkkiin tottunut kaupunkilainen ostaja on joskus yllättynyt, kuinka muhkea puukasa on pienelle pihalle kuljetettu heittomotti koivuklapia.
Muuntotaulukot
Kiintokuutiometri (m³) vastaa keskimäärin
– 1,5 pinokuutiometriä
– 2,5 irtokuutiometriä
– 1 000 litraa
Pinokuutiometri (p-m³) vastaa keskimäärin
– 1,67 irtokuutiometriä
– 0,67 kiintokuutiometriä
– 670 litraa
Irto- eli heittokuutiometri (i-m³) vastaa keskimäärin
– 0,6 pinokuutiometriä
– 0,4 kiintokuutiometriä
– 400 litraa
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
