”Suomen metsien siirtyminen ulkomaiseen omistukseen on äärimmäisen huolestuttavaa”, sanoo Esa Härmälä

Millaisia satavuotisjuhlia MTK Säätiö suunnittelee?

Vietämme pääjuhlaa ensi vuoden kesäkuun lopussa Lahden Sibeliustalossa. Juhlasta tulee säätiön näköinen eli perinteinen, isänmaallinen ja talonpoikainen.

Teetämme myös pienen filmin säätiön toiminnasta. Lisäksi olemme tilanneet toimittaja Pekka Ervastilta Kettulan tilan eräperinnettä käsittelevän kirjan.

Mikä on säätiön tärkein tehtävä?

Säätiön tarkoituksena on tukea maaseudun elinkeinoja ja elämää. Hoitamalla hyvin kohta sadan vuoden aikana kertynyttä omaisuuttamme pystymme jakamaan vuosittain 750 000 euroa apurahoja maaseudun hyvinvoinnin tukemiseen.

Keille säätiö jakaa avustuksia?

Avustuksia suunnataan muun muassa MTK:n koulutustoimintaan ja MTK:n koululais- ja päiväkotitoimintaan. Apurahoja on ohjattu myös yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kuten E2 Tutkimukselle, Pellervon taloustutkimukselle ja Luonnonvara­keskukselle.

Rahoitamme lisäksi muutamia maaseutuelinkeinoille tärkeitä professuureja. Olemme rahoittaneet Aalto-yliopiston puurakentamisen professuuria ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessuuria. Rahoitamme myös Turun yliopiston maa- ja kiinteistöoikeuden professuuria, koska maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden korkein opetus loppui kokonaan ja se näkyi monessa maanomistusasiassa kielteisesti.

Maataloustuottajien liitoilla, tuottajayhdistyksillä ja metsänhoitoyhdistyksillä on erilaisia hankkeita, joita rahoitamme.

Apurahat ovat kaikkien kiinnostuneiden haettavissa kerran vuodessa, huhtikuussa.

Mitä muuta toimintaa teillä on?

Ylläpidämme Salon Suomusjärvellä sijaitsevaa Kettulan metsätilaa, jota MTK käyttää paljon omaan toimintaansa. Järjestämme MTK:lle myös maankuulut Kettulan hirvijahdit. Säätiöllä on 8 000 hehtaaria metsää, jota hoidetaan hyvin.

Missä päin Suomea säätiön metsät sijaitsevat?

Suurin metsäkeskittymä on Salon seudulla. Pohjoisimmat palstat ovat Posiolla ja Ranualla. Metsiä on myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä, hieman myös Kanta-Hämeessä.

Miten olette järjestäneet säätiön metsien metsänhoidon ja puukauppojen kilpailutuksen?

Pyrimme olemaan samaan aikaan hyvää metsänhoitoyhdistysväkeä ja hyviä metsäliittolaisia. Puukaupasta meillä on runkosopimus Metsä Groupin kanssa. Muillekin yhtiöille voimme myydä puuta, ja myymmekin silloin tällöin.

Hakkuisiin liittyvät metsänhoitotoimet, kuten uudistamiset, hoidamme metsän hakanneen yhtiön kanssa. Muista hoitotöistä vastaavat metsänhoitoyhdistykset. Kaikissa hoitotöissä ja hakkuissa mennään aina metsän ehdoilla.

Myymme vuosittain noin 35 000 kuutiota puuta, ja puukaupan kilpailutuksissa olemme saaneet hyvin tarjouksia.

Miten säätiö suhtautuu metsiinsä kaavailtuihin tuulipuistoihin?

Suhtaudumme myönteisesti tuulivoimapuistoihin ja tarkastelemme avoimin silmin mahdollisuuksia omilla maillamme. Nyt kuitenkin eletään sellaista aikaa, ettei tuulivoimaloiden osalta tunnu tapahtuvan mitään, vaikka tuulivoimasta paljon puhutaan. Säätiön mailla ei ole tällä hetkellä yhtään tuulivoimalaa.

Onko myynnissä olevista metsäpalstoista kova hintakilpailu?

Rahastot olivat korkojen nousun takia vähän aikaa poissa pelistä, ja se rauhoitti selvästi markkinoita. Kilpailua on, ja sitä pitääkin olla. Pidän äärimmäisen huolestuttavana Suomen metsien siirtymistä ulkomaiseen omistukseen. Esimerkiksi Ruotsissa metsätiloja ei voi eikä saa myydä yhtiöille tai rahastoille. Tämä on kansallinen kysymys, johon Suomessakin pitäisi herätä.

Miksi metsänomistajan kannattaisi myydä metsätilansa MTK Säätiölle?

Ostamme mielellämme lisää metsäpalstoja. Jos metsänomistajalla ei ole perillisissään tai muussa lähipiirissään halukkaita metsätilan jatkajia, olemme kiinnostuneita ostamaan tällaisia palstoja.

Annamme myyjälle takuun siitä, että metsä on ylisukupolvisesti kestävässä hoidossa. Metsiä ei ylihakata eikä myydä eteenpäin, vaan ne pidetään talonpoikaisen ajatusmaailman mukaisesti säätiöllä ja luovutetaan seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin ne olivat silloin, kun ne on hankittu. Metsien tuotto käytetään isänmaallisiin ja maaseutua palveleviin tarkoituksiin.

Olit pitkään mukana metsän­omistajien edunvalvonnassa. Mikä sinusta on tällä hetkellä kuumin edunvalvonta-asia?

Nyt huolestuttaa eniten Saksan linjaus siitä, ettei puu olisi uusiutuva energianlähde. Saksassa kasvatetaan maissia pelloilla ja kaasutetaan sitä biokaasuksi. Saksan linjaus puunpolton osalta ei perustu faktoihin. Eurooppalaista edunvalvontaa todellakin tarvitaan, ja MTK ja Metsäteollisuus ry tekevät siinä hyvää työtä.

Onko omien metsiesi siirtäminen seuraavalle sukupolvelle sujunut niin kuin toivoit?

Kuusi vuotta sitten tehty sukupolvenvaihdos sujui suunnitelmien mukaan. Lahjoitin kolmelle lapselleni osuudet metsäpalstoista, ja nyt meillä on neljän henkilön verotusyhtymä. Metsätilan sukupolvenvaihdos on Suomessa helppoa mutta ei halpaa. Lahjaveroaukosta tuli suurempi kuin ajattelin. Lahjaveroihin meni metsien noin kahden vuoden bruttotuotto.

Pitäisikö osa Suomen pelloista metsittää?

Suomessa pelätään metsien häviämistä, mutta umpeen tämä maa on kasvamassa. Avoimet kulttuurimaisemat häviävät. Avointa peltomaisemaa pitää mielestäni säilyttää, mutta joissakin paikoin voisi maa- ja metsätalouselinkeinojen ja ilmaston edun kannalta harkita turvepeltojen metsittämistä.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Olin tänään metsänhoitoyhdistyksen asian­tuntijan ja poikieni kanssa suunnittelemassa Paimion metsäpalstamme seuraavia hoito­töitä. Samalla tarkastimme sorkka­eläintuhot ja kesällä tehdyn harvennus­hakkuun korjuujäljen.