• Mitkä ovat metsänomistajan vastuut kansallisessa metsätuhojen varautumissuunnitelmassa?

    Uudessa metsätuhojen varautumissuunnitelmassa korostetaan sitä, että varautuminen kuuluu kaikille. Suunnitelman luonnokseen voi antaa lausuntoja 7. maaliskuuta 2025 saakka.
    Tilaajalle
    Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 tekemän arvion mukaan taloudellisesti merkittävimmät tuhonaiheuttajat ovat kuusenjuurikääpä, hirvi­eläimet, tuuli ja kirjanpainaja.
    Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 tekemän arvion mukaan taloudellisesti merkittävimmät tuhonaiheuttajat ovat kuusenjuurikääpä, hirvi­eläimet, tuuli ja kirjanpainaja.  Kuva: Hannu Huttu
    Metsä|Metsänhoito
    1.3.202509:00
    Elina Lampela

    Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat valmistelleet luonnoksen uudeksi kansalliseksi metsätuhovarautumissuunnitelmaksi. Luonnokseen voi antaa lausuntoja 7. maaliskuuta 2025 saakka.

    Suunnitelmassa määritellään talousmetsien merkittävimmät tuhonaiheuttajat, varautumistoimet sekä eri tahojen vastuut. Suunnitelman on tarkoitus olla ohjaava ja viestinnällinen väline metsien puustotuhoihin varautumisessa. Se korvaa vuonna 2014 laaditun varautumissuunnitelman.

    ”Metsänhoidossa tuhoriskit on huomioitava entistä paremmin, jotta puuston kasvu- ja hiilensidontakyky säilyy. Tuhotilanteisiin on reagoitava ripeästi, jotta laajoilta seuraustuhoilta vältyttäisiin ja puusto elpyisi mahdollisimman hyvin”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski.

    Vuonna 2023 päättyneen valtakunnan metsien 13. inventoinnin mukaan tuhoja esiintyi yhteensä 8,4 miljoonalla hehtaarilla. Se vastaa 46 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta.

    Koko maan tasolla yleisimmät tuhot ovat tuuli- ja lumituhoja sekä ravinnehäiriöitä.

    Mikä on metsänomistajan rooli?

    Varautumissuunnitelmassa painotetaan sitä, että puiden hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä puustoon kohdistuvia tuhoja.

    Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi suunnitelmassa luetellaan koulutus ja osaaminen, valmiussuunnitelmat ja riskinarviot, puustotuhojen ja tuhonaiheuttajien seuranta, hirvituhojen hallinta, kemiallisen kasvinsuojelun korvaavat menetelmät sekä metsien puulajivalikoiman monipuolistaminen ja sekapuustoisuus.

    Suunnitelmassa listataan tahot, jotka ovat vastuussa varautumisen toteutumisesta. Osalla toimijoista, kuten ministeriöillä, Metsäkeskuksella ja Lukella, on laissa määritellyt vastuut. Entä mitä siinä sanotaan metsänomistajan roolista?

    Suunnitelmassa todetaan, että metsänomistajien pitää noudattaa metsätuholakia ja metsälakia. Esimerkiksi metsätuhotilanteissa vahingoittuneiden puiden omistaja on velvollinen huolehtimaan puiden poistamisesta määräaikaan mennessä.

    Suunnitelma peräänkuuluttaa metsänomistajien omaa aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä: ”Metsänomistajien kannattaa seurata omien metsiensä tilaa aktiivisesti ja tuntea omat oikeutensa, vastuunsa ja velvoitteensa tuhotilanteessa.” Metsänomistajat voivat varautua tuhoja vastaan lisäämällä osaamistaan tuhoriskeistä ja tuhonaiheuttajista.

    Suunnitelmassa painotetaan myös vakuutuksen merkitystä: metsänomistaja voi varautua vakuuttamalla metsänsä, ja vakuutus helpottaa taloudellisesti tuhosta toipumista.

    Lausuntopyynnöt maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.

    Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2025.

    Lisää aiheesta
    • Syöksyvirtaus tuhosi metsää Oulun Kiimingissä elokuussa 2016.

      Metsänhoito | Suomi varautuu mittaviin metsätuhoihin – kansallinen suunnitelma työn alla

      Tilaajalle
    • Kaarnakuoriaisen tuhoja. Kuvituskuva.

      Metsänhoito | Metsien terveyttä uhkaaviin riskeihin pystytään varautumaan uusien innovaatioiden avulla – Keski-Euroopan ja Ruotsin kaltaiset tuhot ovat vältettävissä

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla