Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt voivat avata uuden teollisuuden haaran Suomeen
Suomella on tutkimuksen perusteella hyvät edellytykset nousta hiilidioksiditalouden suunnannäyttäjäksi.Tilaajalle
VTT on tutkinut hiilidioksidin talteenottoa Espoon pilotointikeskuksessa. Kuva: Peter ForsgardMetsäteollisuuden ja jätteenpolton hiilidioksidipäästöt voidaan tulevaisuudessa muuntaa korkeamman jalostusasteen tuotteiksi kuten muoveiksi.
VTT:n ja LUT-yliopiston juuri päättyneen tutkimushankkeen perusteella Suomella on mahdollisuus saada hiilidioksidipäästöjen avulla aikaan uutta teollisuutta.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten hiilidioksidia voidaan ottaa talteen ja millaisilla teknologioilla siitä ja vihreästä vedystä voidaan tuottaa esimerkiksi muoveja ja liikennepolttoaineita.
"Selvitimme koetoiminnan ja mallinnusten kautta, miten biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytön tuotantoketju voidaan sovittaa olemassa oleviin petrokemian laitoksiin ja tärkeiden perusmuovien tuotantoon”, kertoo tutkimusprofessori Juha Lehtonen VTT:ltä tiedotteessa.
Tutkimuslaitosten lisäksi projektissa oli mukana useita eri yrityksiä. Yksi niistä oli muoviaineita valmistava Borealis Polymers oy.
"Visiossamme hiili voidaan sitoa pitkäaikaisiin muovituotteisiin, kuten sähkökaapeleiden päällysteisiin ja eristeisiin, erilaisiin putkisovelluksiin tai kierrätettäviin pakkaustuotteisiin”, sanoo uusiutuvien syöttöaineiden tutkimushankkeista vastaava päällikkö Ismo Savallampi Borealikselta.
Teknisesti se olisi jo tutkimuksen mukaan mahdollista, mutta laaja-alainen kaupallinen käyttö vaatii vielä uusiutuvien ratkaisujen kysynnän kasvua ja vetytalouden teknologioiden tehostumista.
”Hiili voidaan sitoa pitkäaikaisiin muovituotteisiin, kuten sähkökaapeleiden päällysteisiin ja eristeisiin, erilaisiin putkisovelluksiin tai kierrätettäviin pakkaustuotteisiin.”
Suomessa on muuhun Eurooppaan verrattuna runsaasti kooltaan suuria uusiutuvan hiilidioksidin lähteitä, kuten metsäteollisuuden tehtaita. Vuosittain biopohjaista hiilidioksidia syntyy noin 30 miljoonaa tonnia.
Jos se kaikki otettaisiin talteen ja muunnettaisiin tuotteiksi vedyn avulla, voisi Suomesta tulla yksi hiilidioksidin hyötykäytön johtavista maista.
Yksi merkittävimmistä haasteista on riittävä vihreän vedyn saanti. Tutkimuksen mukaan Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet suuren kokoluokan vihreän vedyn tuottamiseen uusiutuvalla energialla veden elektrolyysin kautta.
Hiilidioksidin muuntaminen vaatii valtavan määrän sähköä. 10 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen muuttaminen uusiutuviksi tuotteiksi kuluttaisi noin 60 TWh uusiutuvaa sähköä, kun Suomen vuotuinen kulutus on noin 85 TWh.
Toisaalta tutkimuksen mukaan 10 miljoonasta tonnista hiilidioksidia ja miljoonasta tonnista vetyä saataisiin noin kolme miljoonaa tonnia dieselpolttoainetta, mikä vastaa Suomen koko vuotuista kulutusta.
Hiilidioksidipäästöjen talteenotto ja hyötykäyttö tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Teknologisten hiilinielujen käytön lisääminen on nostettu myös hallitusohjelmaan.
Forest Cump -projekti
Selvitti biopohjaisen hiilidioksidin talteenottoa ja siihen liittyvää teknologiaa sekä hiilidioksidin muuntamista korkean jalostusasteen tuotteiksi.
Alkoi elokuussa 2022 ja päättyi maaliskuussa 2025.
Tutkimusta vetivät VTT ja LUT-yliopisto.
Projektissa olivat mukana veturiyritykset Borealis, Neste ja ABB, sekä Metsä Spring Oy, Kemira, Vantaan Energia, Stora Enso, Ekotuhka Oy, CarbonReuse Finland, Fortum Waste Solutions Oy ja Essity.
Rahoittajana toimi Business Finland.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
