Metsänomistajan säähavaintoja: Sata vuotta siihen meni, mutta lopulta jättikin joutui nöyrtymään

Tapaninpäivän jälkeen läntiseen Suomeen iskenyt Hannes-myrsky muistutti, kuinka monet tekijät vaikuttavat metsien kestokykyyn. Myrsky kaatoi puita laajasti erityisesti länsirannikolla, ja myös omalla metsätilallani Lohjalla kaatui muutamia puita, ei määrällisesti paljon, mutta sen verran, että tilustie oli hetken poikki. Tie aukesi vasta, kun olin pätkinyt poikittain kaatuneen ison männyn.

Ilmatieteen laitos kuvasi Hanneksen olleen voimakas talvimyrsky, jossa kymmenen minuutin keskituuli nousi läntisellä merialueella yli 30 metriin sekunnissa. Suomalaisen mittapuun mukaan myrskystä puhutaan, kun keskituuli ylittää 21 metriä sekunnissa, joten raja ylittyi selvästi.

Metsätuhojen kannalta erityisen merkittävä oli usean epäedullisen tekijän yhteisvaikutus. Ensinnäkin maaperä oli monin paikoin roudaton ja lumeton. Sateinen loppuvuosi oli tehnyt maasta myös hyvin kostean, eikä juuristo saanut talvelle tyypillistä tukea. Toiseksi tuulensuunta oli poikkeava: luoteen ja pohjoisen välinen kova tuuli iski metsiköihin suunnasta, johon puusto ei ollut tottunut. Toisaalta tuhoja olisi todennäköisesti syntynyt muillakin tuulensuunnilla, niin voimakas oli tämä myrskymatalapaine.

Tilustien tukkinut mänty oli iältään selvästi yli satavuotias. Metsän kasvu on hidasta ja siihen verrattuna sääilmiöt kestävät usein vain lyhyen aikaa. Tuo mänty oli kokenut elämänsä aikana monia myrskytuulia, mutta tällä kertaa sekin joutui nöyrtymään.

Kuten metsätuhoissa usein, kyse on monen tekijän summasta. Harvoin yksi yksittäinen asia ratkaisee lopputulosta, mutta kun useampi osuu samaan aikaan kohdalleen, vaikutukset näkyvät nopeasti.