Aiempi arvio tuhoista meni pahasti pieleen: Hannes-myrsky kaatoi puuta yli 3,5 miljoonaa kuutiota

Hannes-myrskyn tuhot ovat paljastuneet huomattavasti alustavia arvioita pahemmiksi.

Suomen metsäkeskus arvioi nyt, että myrsky kaatoi puuta noin 3,5 miljoonaa kuutiota ja jopa vielä sitäkin enemmän. Heti myrskyn jälkeen metsäkeskuksen arvio oli 0,3 miljoonaa kuutiota.

Hannes myrsky riehui 27.–28. joulukuuta. Metsäkeskus antoi ensimmäisen arvionsa tuhoista 29. joulukuuta.

”Alustava arviomme meni kyllä pahasti pieleen”, tunnustaa Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Eija Vallius MT:lle.

Valliuksen mukaan näin suuri virhe oli monen tekijän summa.

”Tarkempaa tietoa alettiin saada oikeastaan vasta tuon tiedotteen julkaisemisen jälkeen. Ensimmäisinä päivinä raivattiin teitä, eikä päästy maastoon näkemäänkään, mitä kaikkea metsässä on tapahtunut. Lisäksi tuhoalue oli laaja.”

Valliuksen mukaan metsäkeskuksella ei ole kunnollisia työkaluja tuhojen arvioimiseen.

”Metsäkeskuksen tulee tiedot metsänkäyttöilmoituksista, joiden perusteella tuhoja pystytään arvioimaan, ja nehän tulevat aina viiveellä. Niitä tulee koko ajan lisää.”

”Tilannekuvan saaminen perustuu hyvin pitkälti metsäalan toimijoiden haastatteluihin ja tietysti toimihenkilöidemme omiin havaintoihin. Hekin olivat tuolloin myrskyn aikaan vapailla.”

Valliuksen mukaan Metsäkeskus ei esimerkiksi saa tietoa mahdollisista paikallisista helikopterilennoista tuhoalueilla, koska raivaus- ja korjaustyöt pitävät sähköyhtiöt ja hyvinvointialueiden pelastustoimen kiireisinä.

”Tulevaa ajatellen olisi erittäin tärkeää, että alkaisimme saada tarkkaa satelliittikuvadataa tuhojen arvioimiseksi. Tuhoja edeltävältä ajalta on olemassa hyvälaatuista materiaalia, mutta myrskyn jälkeen kevyemmän tason kuvat eivät riitä varsinkaan talvioloihin ja pilviselle säälle.”

Hannes-myrsky tekin tuhojaan erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Isoimmat tuhot osuivat Pohjanmaan kolmeen maakuntaan.

Ankarimmat tuhot kohdistuivat luoteistuulille alttiisiin puustoihin ja aukkojen reunoihin. Märkä maa ei jaksanut pitää puita pystyssä, kun tuuli yltyi poikkeuksellisen koviin myrskylukemiin. Myrskyn osuminen kasvatusmetsiin tarkoittaa sitä, että tuhoalueet voivat olla hyvinkin laajoja.

Suurin osa tuhoista on hajakaatoja laajalla alueella, mutta se ei ole koko kuva.

”Seinäjoen alueella ja ympäryskunnissa on isompi tuhokeskittymä ja toinen pahasti kärsinyt alue on Lappajärven seudulla. Pahimmillaan on kaatunut jopa tuhat kuutiota puuta.”

Satakunnassa myrsky iski Rauman, Eurajoen, Merikarvian, Ahlaisten ja Porin pohjoisosien metsiin. Varsinais-Suomessa puuta kaatui paljon Pyhärannassa, Uudessakaupungissa, Vehmaalla, Kustavissa, Taivassalossa, Naantalissa ja Paraisilla.

Metsälaki edellyttää, että metsätuhon vuoksi tehtävästä hakkuusta on jätettävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen. Nyt Metsäkeskus kuitenkin pohtii poikkeusratkaisua kolmen Pohjanmaan maakunnan tiettyihin kuntiin.

”Tuhotietojen tarkennuttua arvioimme niin sanottuja metsänkäyttöilmoitusten pikalupia, joissa poiketaan normaalista kymmenen päivän määräajasta. Hakkuisiin voisi ryhtyä heti metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen.”

Valliuksen mukaan Metsäkeskus on saanut Pohjanmaalta pyyntöjä normaalista pikalupakäytännöstä poikkeamisesta maakuntatasolla, mutta sellaiseen ei hänen mukaansa voida ryhtyä, vaan harkinnassa ovat kuntakohtaiset poikkeukset. Ne koskisivat koko kunnan aluetta.

”Muilla alueilla ei ole niin laajoja tuhoja, että harkittaisiin poikkeusmenettelyä.”

Vallius muistuttaa, että poikkeuskäytäntö normaalista pikalupahakemuksestakin edellyttää metsänkäyttöilmoituksen ja metsälain velvoitteiden täyttämistä, kuten muinaismuistoalueiden ja suojelualueiden huomioimista. Kaava-alueella pitää ottaa huomioon kaavamääräysten mahdolliset rajoitukset.

Entäs jos puita on kaatunut metsästä, johon on saanut metka- tai kemeratukea ja sitä koskee kunnossapitovelvollisuus?

”Tukea ei tarvitse palauttaa, koska myrskytuhohan on maanomistajasta riippumaton syy. Metsäkeskus voi tällöin lakkauttaa alueen hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden, eikä metsänomistajan tarvitse olla asiassa aktiivinen.”

Metsälain kymppipykälän perusteella suojellulla erityisen tärkeässä elinympäristössä metsänomistaja voi halutessaan jättää myrskytuhopuita korjaamatta kohteelta metsätuholain raja-arvot ylittävän määrän. Tällöin metsänomistajan tulee ilmoittaa asiasta erikseen Metsäkeskukseen.

Näin Metsäkeskus voi valvoa metsätuhojen leviämisriskiä muun muassa tuhohyönteisten osalta.