Suomalaiset sahat huolissaan: Ruotsin myrskypuut voivat sekoittaa mäntysahatavaran vientikauppaa

Suomalaiset sahurit seuraavat huolestuneina Ruotsin myrskytuhojen vaikutusta sahatavaramarkkinoihin.

Joulunpyhien jälkeinen myrsky kaatoi arviolta kymmenen miljoonaa kuutiota puuta Ruotsissa.

Ruotsin metsähallitus eli Skogsstyrelse toteaa tiedotteessaan, että Johannekseksi nimetty myrsky teki pahinta jälkeä ruotsalaismetsissä kymmeneen vuoteen. Eniten myrkystä kärsivät Itä-Taalainmaan ja Gävleborgin metsät.

”Johannes on suurin yksittäinen myrsky, joka on iskenyt Ruotsin metsänomistajiin kymmeneen vuoteen”, sanoo Ruotsin metsähallituksen vahinkokoordinaattori Magnus Martinsson tiedotteessa.

Johannes-myrsky pyyhkäisi Pohjois- ja Keski-Ruotsin yli 27.–28. joulukuuta. Pian sen jälkeen seurasi Anna-myrsky, joka vain pahensi tilannetta.

Gävleborgin lääni ja Itä-Taalainmaa ovat kärsineet pahiten, mutta vahinkoja on havaittu myös rannikolla Uplannista Norrbotteniin sekä osissa Västernorrlandia ja Jämtlandia.

”Kyseessä on laaja alue. Emme ole vielä ehtineet tehdä järjestelmällistä inventaariota, ja lumitilanne on entisestään mutkistanut tilannetta. Eniten vaurioituneilla alueilla on paljon puutavaraa”, sanoo Isabelle Bergkvist Mellanskogin metsänomistajien yhdistyksestä.

Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio sanoo, että tiedot Ruotsin myrskytuhoista eivät vielä ole kovin tarkkoja.

”Hieman huolestuneena seuraamme, jos tarjolle tulee lisää puuta ilman, että markkinat saavat sitä ohjata. Ymmärtääkseni tuhot ovat kohdistuneet mäntyvaltaisiin metsiin”, Kylävainio toteaa.

Mäntysahatavaran vientihinnat ovat laskeneet viime kesästä lähtien. Tuolloin mäntysahatavaran vientihinta oli 238 euroa kuutiolta, kun se lokakuussa oli noin 224 euroa.

Kuusisahatavaran vientihinta lokakuussa oli 247 euroa kuutiolta.

”Mäntysahatavaran markkina on tällä hetkellä tosi paljon haastavampi kuin kuusen. Siinä mielessä männyn puolelle ei kaivattaisi yhtään ylimääräistä tarjontaa. Hintaero kuusen oli lokakuussa noin 23 euroa. Jos siitä vielä kasvaa, se haastaa myös meidät suomalaiset sahayritykset. Se on riski.”

Suomen puolella Hannes-myrskyn on arvioitu kaataneen noin 0,3 miljoonaa kuutiota puuta. Kylävainio uskoo, että määrä on suurempi, eikä miljoona kuutiota välttämättä riitä.

”Alueelliset erot ovat suuria ja paikallisesti vahingot ovat merkittäviä. Tuhot painottuvat Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan väliselle alueelle. Myrsky kaatoi kaikkia metsän kehitysluokkia niin, että tukkipuun osuus jäänee aika pieneksi. Vahingot painottuvat sellupuuhun.”

Kylävainio sanoo, että myrskytuhojen korjaaminen osuu keskelle talvileimikoiden hakkaamista.

”Viime talvelta jäi leimikoita hakkaamatta leudon sään takia. Tälle talvelle on ostettu tietty määrä leimikoita, jotka on suunniteltu korjattavaksi sopivan kelin aikana puuvarannon kartuttamiskeksi. Samaan hetkeen tulee vielä myrskypuita. Yhtälö ei ole helppo.”

Tuulenkaatojen keruu on hidasta, koska koneet poimivat yksittäisiä tai korkeitaan muutamia kymmeniä puita. Se laskee puunkorjuun tuottavuutta.

Sahateollisuuden puheenjohtajuus on Kylävainiolle luottamustoimi. Päivätyönään hän johtaa Keitele Woodia. Myrskyn seuraukset tuntuvat sahayhtiössä.

”Puhelimet käyvät aika kuumina. Metsänomistajat pyytävät apua ja tarjoavat myrskypuitaan ostettavaksi. Tilanteeseen reagointi voi olla vaikeaa, koska motoketjuille on suunniteltu jo työt. Ketjun irrottaminen yht’äkkiä myrskysavotalle ei välttämättä onnistu. Pitäisi olla ylimääräistä konekapasiteettia käytettäväksi.”

Puunjalostusyhtiö Koskisen julkaisi maanantai pörssiyhtiön hiljaista jaksoa edeltävän puhelun sisältöä.

Sen mukaan myrskytuhojen vaikutuksia ei toistaiseksi ole ollut.

”Myrskytuhot yhtiön hankinta-alueella jäivät vähäisiksi”, Koskisen toteaa yhteenvedossaan.