Näin Hanneksen metsätuhot suhteutuvat 2000-luvun muihin myrskyihin – Muistatko, milloin kaatui yli 8 miljoonaa kuutiota?

Joulun jälkeisenä viikonloppuna riehunut Hannes-myrsky kaatoi tiistain arvion mukaan 300 000 kuutiota puuta lähinnä Länsi-Suomessa. Takavuosien myrskyihin verrattuna määrä oli kokonaisuutena pieni.

Suurimmat tuhot aiheutti Asta-myrsky vuonna 2010. Myrsky vahingoitti puustoa noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä Kaakkois-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa. Janika-myrsky vuonna 2001 puolestaan tuhosi puustoa noin 7,3 miljoonaa kuutiota Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä, selviää Metsäkeskuksen tiedoista.

Kesäkuussa 2021 riehunut Paula-myrsky tuhosi metsää Koillismaalla ja Kainuussa neljä miljoonaa kuutiota. Määrä on kolmanneksi suurin 1970-luvun tilastoinnista alkaen. Vahingoittuneen puuston arvo oli kaikkiaan 120 miljoonaa euroa.

Yhtä suureksi vahingoksi taloudellisesti arvioidaan Tapani-myrskyn tuhot vuonna 2011. Puuta vahingoittui 3,5 miljoonaa kuutiota ja menetyksen arvioitiin olleen 120 miljoonaa euroa.

Hanneksen metsätuhot ovat tämänhetkisten tietojen mukaan samaa mittaluokkaa kuin marraskuun 2024 Lyly-myrskyn. Ensimmäistä kertaa Suomessa hirmumyrskylukemissa puhaltaneen Lylyn arvioidaan kaataneen 200 000 kuutiota metsää.

Hannu Vallan ja kollegoiden artikkelissa vertaillaan 2010-luvun myrskyjä. Niissä puuta on kaatunut noin sadastatuhannesta 1,5 miljoonaan kuutioon, kun tuholuokaltaan suurimpia Asta- ja Tapani-myrskyjä ei lasketa mukaan.

Eino 2013 kaatoi puolitoista miljoonaa ja Seija 2013 miljoona kuutiota. Valio 2015 kaatoi 800 000, Oskari 2013 noin 600 000 ja Antti 2012 noin 300 000 kuutiota.

Valtaosa tuhoisimmista myrskyistä eli yhdeksän 11:stä iski loka–joulukuussa. Suuria kesämyrskyjä on ollut kaksi eli Asta ja Paula, mutta niiden tuhot olivat keskimääräisesti syysmyrskyjä pahemmat.