Metsätuho voi pyyhkäistä hetkessä nurin vuosien hakkuumäärät – varautumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa

Euroopan metsäisimpiin maihin kuuluvan Saksan metsät tulevat muuttumaan tulevaisuudessa radikaalisti.

Itävaltalaisen Holzkurier-sivuston mukaan Thünen-instituutti on arvioinut, että Saksan kuusien määrä tulee puolittumaan vuoteen 2050 mennessä nykyisestä noin miljardista kuutiosta. Vuonna 2100 kuusipuustoa olisi pystyssä enää vain 300 miljoonaa kuutiota.

Kuusikoiden tilavuus on pienentynyt edellisestä, vuonna 2012 valmistuneesta inventoinnista jo noin 190 miljoonalla kuutiometrillä. Määrä on valtava, sillä se vastaa jopa kahden ja puolen vuoden kokonaishakkuumäärää Suomessa.

Myrskyt ja kirjanpainajat ovat riepotelleet Saksan kuusikoita niin pahasti, että viime syksynä julkaistun inventointitiedon mukaan mänty on noussut maan yleisimmäksi puulajiksi.

Enää eivät edes vuorenrinteillä kasvavat kuuset ole turvassa, sillä kirjanpainaja saattaa tehdä jopa kolme sukupolvea kesässä aina 1 000 metrin korkeudessa saakka.

Paula-myrsky aiheutti Suomessa valtavat tuhot. Kuva: Kai Tirkkonen

Vastaavien metsätuhojen riskistä Suomessa on varoiteltu jo pitkään eikä turhaan. Laaja metsätuho voi aiheuttaa rajuja häiriöitä myös puumarkkinoille. Kun puunkorjuu keskittyy pakon edessä tuhoalueelle, voi puukauppojen hierominen olla muualla hankalaa.

Viime marraskuussa Suomen merialueilla havaittiin mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky. Tuuli iski kovaa myös sisämaahan ja kaatoi arviolta jopa 100 000 kuutiota puuta länsi- ja lounaisrannikolla.

Tammikuun lopulla Eowyn-myrsky aiheutti runsaasti tuhoja Britanniassa, Irlannissa ja Skotlannissa. Alustavien arvioiden mukaan myrsky kaatoi Irlannissa yhdessä viikonlopussa puustoa vähintään vuotuisen hakkuumäärän verran.

Samoin kävi länsinaapurissamme Ruotsissa 20 vuotta sitten, jolloin Gudrun-myrsky rysäytti kerralla maahan noin 75 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä vastasi lähes koko vuoden korjuumäärää.

Suomessa näin laajoja tuhoja ei ole vielä koettu. Tähän mennessä suurimmat metsätuhot on aiheuttanut vuonna 2010 riehunut Asta-myrsky, joka kaatoi puustoa noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä.

Ilmastonmuutoksen myötä lämpenevä ilmasto lisää sään ääri-ilmiöitä ja metsätuhojen riskiä.

Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat siksi laatineet uuden kansallisen metsätuhovarautumissuunnitelman. Luonnos on paraikaa lausuntokierroksella, joka päättyy ensi viikon perjantaina 7.3.

Suunnitelmassa varautumisen keinoiksi listataan muun muassa monipuolisempi puulajivalikoima, uusien menetelmien kehittäminen tuhojen seurantaan, hirvieläinkantojen tehokkaampi sääntely ja metsänomistajien sekä metsäammattilaisten kouluttaminen.

Keinoissa ei ole sinänsä mitään uutta ja mullistavaa. Olennaista on se, että asioita tehdään ja suunnitellaan etukäteen, eikä vasta siinä vaiheessa, kun on jo liian myöhäistä.

Tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö voi Metsäkeskuksen esityksestä määrätä maanomistajia poistamaan metsästään puita, jos se on tarpeen metsätuhon leviämisen tai syntymisen estämiseksi.

Toistaiseksi kyseistä lainkohtaa on sovellettu Suomessa vain kolme kertaa. Vuonna 2008 ruskomäntypistiäisen takia Uudessakaupungissa ja vuosina 2011 ja 2012 Porin Yyterissä tähtikudospistiäisen takia.

Metsätuhojen riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Kuva: Rami Marjamäki

Metsätuhojen ongelmallisuus kiteytyy seuraustuhoihin. Myrskyn runnomat tai kuivuudesta kärsivät puut ovat alttiimpia kirjanpainajatuhoille. Jos kuivaa kesää seuraa vielä peräjälkeen toinen kuiva kesä, on tuhokierre valmis.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsätuhot aiheuttavat vuosittain Suomessa noin 100 miljoonan euron kustannukset. Taloudellisiin tappioihin voi varautua parhaiten vakuuttamalla metsänsä.

Kuusi on puulajeista tuhoille alttein, minkä vuoksi eteläisen Suomen kuusettuminen ja etenkin kuusen istuttaminen väärille kasvupaikoille on jatkuvasti kasvava ongelma.

Metsänomistajilta tuhoihin varautuminen vaatiikin melkoista riskinottoa, sillä nyt uudistettavat metsät tulevat kasvamaan erilaisessa ilmastossa.

Varmaa on kuitenkin se, että metsien tuhonkestävyyttä voi lisätä laajentamalla puulajivalikoimaa, huolehtimalla metsien kasvukunnosta, käyttämällä jalostettua metsänviljelyaineistoa ja suosimalla sekametsiä.

Varautumissuunnitelman mukaan myös erilaisten metsänkasvatusmenetelmien hyödyntäminen hajauttaa tuhoriskejä.

Paljon on kuitenkin kiinni myös tuurista, sillä kukaan ei osaa sanoa varmuudella, mikä tai mitkä puulajit menestyvät parhaiten 2100-luvun Suomessa.