Luke julkaisee uutta tietoa suden suojelutason kriteereistä – väliraportissa kuvataan susikannan nykytila ja siihen vaikuttavia ekologisia muuttujia
Tärkeä lähtökohta suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiselle on pienin elinvoimainen populaatio.
Arkistokuva Ähtärin eläinpuistosta. Kuva: Markku VuorikariLuonnonvarakeskus (Luke) julkaisi torstaina väliraportin susikannan suotuisan suojelutason määrittelytyöstä.
"Väliraportti ei sisällä suotuisan suojelutason viitearvoa Suomen susikannalle, koska määrittelyssä käytettävien työkalujen kehittäminen on vielä kesken", kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Lukesta tiedotteessa.
Määrittelytyö tehdään kaksivuotisessa hankkeessa ja nyt julkaistu väliraportti kuvaa työn tämänhetkisen vaiheen. Työ tehdään tieteellisin menetelmin ekologisen tutkimuksen pohjalta, eikä siihen sisälly yhteiskunnallista näkökulmaa susikysymykseen.
Tähän mennessä on määritetty viitearvojen pohjana käytettävät ekologiset parametrit, päivitetty Suomen susikannasta käytettävissä oleva tieto ja kehitetty työkaluja viitearvojen määrittämiseen, todetaan tiedotteessa.
"Vuoden 2022 syyskuuhun mennessä on työkalupakki valmis, jonka avulla päättäjät voivat määritellä susikannan suotuisan suojelutason viitearvot."
Tärkeä lähtökohta suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiselle on pienin elinvoimainen populaatio. Sillä tarkoitetaan pienintä mahdollista kantaa, jolla laji säilyy tietyn ajan tietyllä todennäköisyydellä ilman, että se sattuman vaikutuksesta häviäisi tarkasteltavalta alueelta.
"Tähän mennessä hankkeessa on kehitetty pienimmän elinvoimaisen populaation määrittämistä kahdella tavalla: sekä geneettisten aineistojen että susikannan demografisten ominaisuuksien kuten syntyvyyden, kuolevuuden, ikä- ja sukupuolirakenteen ja muuttoliikkeen perusteella", Holmala toteaa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
