Miksi susien kanta-arvio pysyy vuodesta toiseen samana? Näin Luke vastaa

MT:n lukija on koonnut Luonnonvarakeskuksen julkaisemista susien DNA-näytekeräysten tuloksista laajan aineiston, joka sisältää tiedot kaikista susien DNA-näytteistä koko Suomesta metsästyskausittain. Tiedot sisältävät satojen susien yksilökohtaisia tietoja.

DNA-analytiikka on ollut osa Luken susikannan seurantaa vuodesta 2015. Jokaiselle sudelle on annettu juokseva tunnistenumero. Aineiston viimeisen suden ”henkilötunnus” on 23_W_1137 eli pelkästään DNA-näytteillä tunnistettuja susia on Suomessa liikkunut yhdeksän vuoden aikana ainakin reilut tuhat.

Viime talvena DNA-näytteitä kerättiin koko maasta yhteensä 1 141 kappaletta, joista susi oli 884 näytteessä. Näistä tunnistettiin 291 eri sutta, joista aiemmin tunnistamattomia oli 168. Tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa oli kuitenkin keskimäärin vain 295 sutta. Yksilöitä DNA-keräyksessä oli kesäkuun kanta-arviojulkaisussa 229.

”Minua ihmetyttää se, että joka vuosi näytteissä on noin 300 tunnistettua susiyksilöä, joista 2/3 on uusia aiemmin tuntemattomia susia. Silti kanta-arvio on pysynyt lähestulkoon samana neljä vuotta. Mihin häviää joka vuosi lähes kolmesataa aiemmissa kanta-arvioissa huomioitua sutta, ja miksei aiempina vuosina tunnistetut pennut koskaan saavuta kanta-arviokelpoista ikää”, tiedoston koonnut henkilö ihmettelee.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa hyödynnetään eri aineistoja. DNA:n ohella tärkeitä ovat myös Tassu-havainnot. ”Miksi kanta-arvio sitten ei poikkea juuri lainkaan vuosittain DNA:n avulla tunnistettujen yksilöiden määrästä?”, lukija ihmettelee.

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat Katja Holmala, Samu Mäntyniemi ja Mia Valtonen vastasivat lukijan esittämiin kysymyksiin.

”DNA-näytteissä kunakin vuonna tunnistettujen uusien yksilöiden taustalla on kaksi asiaa. Se, että osa on pentuja eli populaatiolle aidosti uusia yksilöitä. Osa taas on yksilöitä, joita ei edellisissä keräyksissä ole tullut vastaan, mutta kyseiset sudet ovat olleet populaatiossa jo aikaisemmin tai vaeltaneet Suomen rajojen ulkopuolelta.”

”Se, kuinka paljon populaatiossa on vanhempia yksilöitä, joita ei ole aiemmin tunnistettu, riippuu edellisten vuosien DNA-keräyksien kattavuudesta. Lisäksi DNA-keräyksen yksilömäärässä ovat mukana kuolleet yksilöt, joista osa on ennestään tuttuja ja osa uusia. Kuolleet yksilöt eivät ole maaliskuun kanta-arviossa yksilöinä mukana.”

”Kunkin maaliskuun arvion yksilömäärä sisältää myös yksilöitä, joita ei tunneta DNA:sta.

Suomessa kannanseuranta ei tavoittele kaikkien susiyksilöiden DNA-yksilöintiä, vaan parien ja laumojen tunnistamista sekä vuosittaisen lisääntymisen varmistamista reviirillä”, tutkijat muistuttavat.

”Kannankasvuun vaikuttavat syntyvyys ja kuolevuus. Kuolevuus koostuu tunnetusta ja tuntemattomasta kuolleisuudesta. Tunnettu kuolevuus eli myönnetyt poikkeusluvat, liikennekuolemat, poliisin määräyksellä lopetetut ei ole niin suurta, että se estäisi susikannan kasvua. Tuntematon kuolleisuus koostuu luonnollisesta kuolemasta ja laittomasta tappamisesta”, tutkijat vastaavat.

”Vaikka susikannan kasvu on yksittäisinä vuosina voinut vaihdella, on kanta kasvanut keskimäärin 10 prosentin vuosivauhtia noin 30 vuoden tarkastelujaksolla. Viimeisen neljän vuoden aikana kanta on pysynyt melko vakaana”.

DNA-tutkimusaineistossa kuolleeksi on merkitty 177 sutta. Ruokavirastossa taas on vuodesta 2015 lähtien on tutkittu kuolleita susia noin 150.

Suomi on ilmoittanut Euroopan Komission keräämässä susianalyysissä vuonna 2023, että Suomen susikannasta 57,2 prosenttia tapetaan laittoman metsästyksen keinoin. Tieto perustuu pantasusista vuosien 1998–2013 aikana kerättyyn dataan. Ruotsi on ilmoittanut laittoman metsästyksen aiheuttavan 13 prosenttia suden kuolemista.

Luke huomauttaa, että EU komission raportissa löytyvä luku laittoman tappamisen määrästä Suomessa on virheellinen. Komission raportissa luvun (57,2 %) lähteeksi nimetään tutkimusjulkaisu Suutarinen & Kojola, 2017, mutta kyseinen julkaisu ei sisällä Komission raportissa esitettyä lukua laittoman tappamisen määrästä Suomessa.

Luke tulee tekemään komissiolle raporttiin liittyvän oikaisupyynnön Suomea koskevan virheellisen tiedon korjaamiseksi.”

27.1. klo 18: Juttuun lisätty Luken huomautus Euroopan komission raportissa näkyvästä luvusta.