• Lumesta on kasveille hyötyä ja haittaa – näillä keinoilla torjut lumituhot

    Äärimmäisiin lumikuormiin voi varautua säännöllisellä taimikonhoidolla ja vapauttamalla pihan kasvit lumikuormasta.
    Raskas, märkä lumi taivuttaa ja katkoo varsinkin nuoria honteloita puita. Kuva on Pyhtäältä, jossa perjantaina oli 35 senttimetriä lunta.
    Raskas, märkä lumi taivuttaa ja katkoo varsinkin nuoria honteloita puita. Kuva on Pyhtäältä, jossa perjantaina oli 35 senttimetriä lunta.  Kuva: Marja Seppälä
    Metsä|Sää
    12.12.202212:10
    Anne Joutsenlahti-Lankinen

    Ilmatieteen laitoksen sääasemien mukaan paksuimmat kinokset olivat loppuviikosta Kymenlaaksossa ja Enontekiöllä, joissa molemmissa lunta oli runsaat 30 senttiä. Vähiten lunta oli Merenkurkun ja Selkämeren rannikkoseuduilla. Sinne lunta oli paikoin kertynyt vain vajaat 5 senttiä.

    Kostea lumi on monin paikoin jäätynyt puihin kiinni, mikä voi aiheuttaa vaurioita niin metsässä kuin puutarhassakin.

    Puutarhuri Ari Laakson mukaan lumesta on kasveille sekä hyötyä että haittaa.

    ”Jos yhdessä yössä tulee 25–30 senttiä märkää, raskasta lunta, puut ovat vaarassa.” Ari Laakso

    ”Jos yhdessä yössä tulee 25–30 senttiä märkää, raskasta lunta, puut ovat vaarassa. Lumen painosta nuoret männyt ja kuuset taipuvat ja katkeilevat. Jopa tukkipuiden latvat napsahtavat poikki.”

    Märkä lumi tarttuu tiukasti oksiin ja neulasiin. Jos sää kirkastuu ja lumikuorma jäätyy puihin kiinni, puut ovat koetuksella.

    Laakso on ikänsä tehnyt metsätöitä ja kasvattanut puiden ja pensaiden taimia. Rakkaudesta kasveihin on kotitilalle Salon Kiikalaan syntynyt vapaa-ajalla Ilolan arboretum ja metsäpuutarha, joka on 30 vuodessa laajentunut 20 hehtaarin suuruiseksi vierailukohteeksi.

    "Ainakin pihassa kasvavat katajat ja tuijat kannattaisi käydä vielä puolitaöin ravistelemassa, jos lumi sataa yöllä.”

    Laakson mukaan pystykasvuinen kataja repeytyy helposti. Sen kauneus menetetään, kun oksat lohkeavat.

    Monirunkoiset tuijat puolestaan taipuvat lumen painosta. Jos oksia ei vapauteta lumesta, ne eivät yleensä enää suoristu vaan jäävät sojottamaan rumasti.

    Metsänomistajalle raskas lumikuorma tietää menetyksiä.

    ”Taimikossa pitkät, hoikat koivut taipuvat. Luonto ennallistaa itsensä kuitenkin aika hyvin. Jos tuuli ravistaa lumet pois, nuoren puun latva saattaa hyvinkin nousta.”

    Jos puu on kuitenkin lamonnut maahan asti, se harvoin enää palautuu.

    Laakson mukaan taipuneesta puusta ei ole sahatavarapuuksi. Jos tukkipuun latva katkeaa, laho iskee puuhun. Silloin menetetään odotettavissa ollut tukkiarvo ja puu kelpaa enää polttopuuksi.

    Laakson kokemuksen mukaan paras keino torjua metsän lumituhoja on säännöllinen taimikonhoito.

    ”Kun taimikkoa harvennetaan ohjeiden mukaisesti alusta asti, puiden rungot vahvistuvat ja kestävät myös lumen painon.” Ari Laakso

    ”Kun taimikkoa harvennetaan ohjeiden mukaisesti alusta asti, puiden rungot vahvistuvat ja kestävät myös lumen painon.”

    Hoitamattomassa metsässä puu etsii valoa ja pyrkii kohti aurinkoa. Se kasvaa rajusti pituutta ja jää honteloksi.

    ”Perkaamattomassa metsässä honteloita puita on paljon. Kun lumikuorma peittää puut, ne kaatuvat yhtenä ryppäänä”, Laakso sanoo.

    Laakson omassa pihapiirissä kasvaa isoja ja leveäoksaisia, saaristolaistyyppisiä mäntyjä.

    ”Lumikuorman alla niistä rojahti viime talvena maahan paljon paksuja oksia. Kun iso oksa irtoaa, laho pääsee etenemään puuainekseen.”

    Metsäpuutarhassa kasvaa vanhojen mäntyjen katveessa lukematon määrä alppiruusuja, koristepensaita ja köynnöksiä sekä erikoisia havupuita- ja pensaita.

    ”Alkuvuosina kävin ravistelemassa kasveja lumisateen jälkeen, koska harvaan istutetut taimet tahtoivat painua lumen painosta. Se kannattaa ilman muuta tehdä, sillä oksiin tarttuva lumi kerää lisää lunta.”

    Laakson mukaan lumen painosta ovat vaarassa repeytyä kaikki kasvit, jotka keräävät lunta, kuten ainavihannat alppiruusut ja vuorimännyt sekä leveäkasvuiset mongolianvaahterat.

    ”Vanhat angervot ja pensashanhikit ovat varsinaisia lumenkerääjiä. Tuuhea pensas leviää helposti lumen alla, eikä se enää tahdo nousta.”

    ”Puutarhassa kannattaa olla valppaana ja ravistella lumi pois, ennen kuin se jäätyy oksiin kiinni.” Ari Laakso

    ”Puutarhassa kannattaakin olla valppaana ja ravistella lumi pois, ennen kuin se jäätyy oksiin kiinni.”

    Mutta on lumesta hyötyäkin. Laakson mielestä kasveille paras talvisuoja on kymmenen sentin paksuinen lumikerros, joka suojaa juuristoaluetta pakkaselta. Omalla taimistollaan hän hyödyntää lunta myös taimiruukkujen talvisuojauksessa.

    Salon seudulla lunta oli viime perjantaina kymmenen senttiä, useina talvina Lounais-Suomessa voi olla lunta vieläkin vähemmän.

    ”Kaiken kaikkiaan lumesta on kasveille ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa.” Ari Laakso

    ”Kaiken kaikkiaan lumesta on kasveille ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa”, Laakso toteaa.

    Lisää aiheesta
    • Pylväskatajan päälle satava märkä lumi voi pilata kauniin kasvutavan, ellei kasvia vapauteta lumen painosta.

      Piha ja puutarha | Märkä räntäsade yllättää puutarhassa – näin estät lumen kasveille aiheuttamat tuhot

    • Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsuri Vesa Riekki sahasi torstaina Pudasjärven Leväsuolla.

      Metsänhoito | Vapaapäivät kannattaa hyödyntää raivaten, vaikka se joulukuussa hullulta kuulostaakin: ”Koko maassa vielä erinomaiset taimikonhoitokelit”

      Tilaajalle
    • Ensilumi saattoi tänä vuonna jäädä pysyväksi lumipeitteeksi etelässä. Näin käy, jos ennusteet joulukuun kylmemmistä ilmoista toteutuvat.

      Sää | Joulukuu tuo tullessaan lisää lumisateita: Valkea joulu saattaa olla mahdollinen koko maassa

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pieniä kyläjuhliin verrattavia masinistitapahtumia järjestetään ympäri Suomea, mutta suuremmat ovat keskittyneet maan läntisemmälle osalle. Vaasan ympäristö on aikoinaan ollut vahvaa Labor-aluetta, mikä näkyy suurimpiin kuuluvan Maalahden tapahtuman traktoririvistöissä. Kalustoa on hankittu melko runsaasti myös Ruotsista.

    Koneviesti | Masinistikesä 2025 -tapahtumissa enemmistöinä olivat 60–70-luvun traktorit – sää tarjosi kesän suurimmat yllätykset

    Tilaajalle
  • Pääkirjoitus
    Uolevi Oristo

    Koneviesti | Säät, markkinat ja työtaistelut vähentävät hakkuita