Ruotsi jäi ilman ulkomaisia marjanpoimijoita ja yritykset keksivät kyseenalaisen keinon, jolla maan marjanjalostus pidetään käynnissä

Ruotsin luonnonmarjat uhkaavat jäädä metsiin, sillä poimijoita ei ole riittävästi. Maan maahanmuuttoviraston kiristynyt viisumilinjaus ulkomaisille marjanpoimijoille on jättänyt maan marja-alan lähes tyystin ilman ulkomaista työvoimaa.

Poimijapula näkyy maassa marjapulana. Ruotsin hätä voi parhaimmillaan tuoda suomalaisille marjayrityksille vauhtia vientiin, mutta luoda samalla epäreilun tilanteen Suomen luonnonmarja-alalle.

Jokaisenoikeudet sallivat kaupallisen marjanpoiminnan. Tilanne, jossa Suomeen tuleva ulkomaalaisyritys vie Suomen kausipoimijoiden poimimat marjat lähtömaansa markkinoille hyödyntäen ketjussaan samalla vain itsetuomiaan ulkomaisia työntekijöitä, koettelee kuitenkin jokaisenoikeuksien rajoja.

Ruotsin maahanmuuttovirasto tiedotti heinäkuussa vastaanottaneensa yhteensä 2 397 marjanpoimijalupahakemusta. Näistä yhteensä vain 89 henkilölle myönnettiin lupa saapua poimimaan marjoja, loput hakemukset hylättiin.

Hyväksyttyjen hakemusten määrä on murto-osa edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2022 hyväksyttyjä hakemuksia oli lähes 6 600 ja 2023 noin 5 300. Viime vuonna Ruotsin maahanmuuttovirasto hylkäsi saapuneista 2 545 hakemuksesta 2 443. Kun hylätyt hakemukset käsiteltiin uudelleen, lupa heltisi 1 272 hakemukselle.

Perusteeksi hylkäyksille esitettiin korkea riski sille, että marjateollisuuden työntekijöiden työehtoja ei noudateta asianmukaisesti.

Maan elintarvikealan edustajat pitivät maahanmuuttoviraston tiukkaa ulkomaalaiskerääjien viisumilinjaa uhkana koko Ruotsin marjateollisuudelle.

Poimijoiden puuttuminen voi tehostaa suomalaisten marjayritysten Ruotsin vientiä. Pakastemarjojen teollisuusmyyntiin erikoistunut Marja Bothnia Berries on vienyt suomalaista luonnonmarjaa Ruotsiin jo vuosikymmenien ajan. Toimitusjohtaja Tommy Gustafsson tunnistaa Ruotsissa heränneen huolen.

Ruotsalaisilla hillotehtailla marjapula voi johtaa lomautuksiin. Gustafssonin mukaan länsinaapurissa saatetaan myös turvautua Kiinasta tuotuun puolukkaan.

Marja Bothnia Berriesillä on lähes 40 vuoden kokemus Ruotsin viennistä. Suomen sato ratkaisee, kuinka paljon marjaa Ruotsiin voidaan kokonaisuudessaan viedä.

”Nyt näyttäisi siltä, että meille tulisi hyvä puolukkasato. Luonnonvarakeskuksen ennuste mustikalle on myös kohtalainen. Mitä enemmän metsästä saadaan sitä tavaraa ulos, sen parempi.”

Suomesta ulkomaille tuoreena myytävän puolukan 1,4 miljoonan kilon viennistä suurin osa kohdistui vuonna 2024 Ruotsiin. Tuoreena viedyn mustikan määrä viime vuonna oli 1,3 tonnia, josta suurin osa vietiin Viroon. Jäädytettyä mustikkaa vietiin noin 1,5 miljoonaa kiloa, josta 0,5 miljoonaa kiloa päätyi Ruotsiin ja 0,6 miljoonaa kiloa Japaniin.

Luonnonmarjanpoiminta muuttui kausityöksi helmikuussa 2025 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Suomen kausityölaki perustuu EU:n kausityödirektiiviin. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Fali

Vienti Ruotsiin ei ole siis uusi asia, mutta tavat, jolla kentällä toimitaan voivat oululaisen luonnonmarjojen osto- ja välitysyritys Tessacraftin hallituksen puheenjohtaja Risto Isohätälän ja marja-alan etujärjestön Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partasen mukaan olla ongelmallisia.

Erityisesti huolettaa toimintatapa, jossa ulkomaalaisyritys hyödyntää Suomeen saapuneet poimijat, mutta muussa toimintaketjussaan käyttää yksinomaan mukanaan tuomiaan ulkomaisia tekijöitä ja vie poimitut marjat lähtömaansa markkinoille. Tällöin suomalaisyritykset eivät saa poimintaketjusta euroakaan.

Näin voivat toimia esimerkiksi ilman poimijoita jääneet ruotsalaisyrittäjät, joiden asiakkaat tarvitsevat marjoja. Kuvatun kaltainen toiminta tekee Suomen marjakentän Partasen mukaan todella sekavaksi.

”Mukana on kolmansista maista tulevat työsuhteeseen tulevat poimijat, marjalain mukaan toimivat sekä niin sanotut villit toimijat, jotka toimivat yritysmäisesti, mutta eivät kuitenkaan hoida yritysvelvollisuuksia.”

Luonnonmarjanpoiminta muuttui kausityöksi helmikuussa 2025 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Suomen kausityölaki perustuu EU:n kausityödirektiiviin.

Viime vuonna työntekijän oleskeluluvalla ja sitä ennen turistiviisumeilla Suomeen saapuneet poimijat saapuvat nyt maahan kausityöviisumilla tai kausityöhön tarkoitetulla oleskeluluvalla. Lakimuutoksella on pyritty paitsi parantamaan poimijoiden asemaa myös ehkäisemään työperäistä hyväksikäyttöä.

Myös Suomi on tiukentanut kausityöviisumien myöntämistä. Ulkoministeriö tiedotti heinäkuun alussa, että marjanpoimijoille on myönnetty tälle kesälle noin 2 600 kausityöviisumia. Kielteinen päätös tehtiin noin 60 hakijalle.