Tästä syystä ruotsalaisten marjayritysten toiminta Suomessa on kyseenalaista − asiantuntijat selittävät
Metsänomistajien keskuudessa jokaisenoikeuksien mahdollistava kaupallinen marjanpoiminta nähdään positiivisena, kun poimintaketjusta koituva hyöty jää lähiympäristöön.Tilaajalle
Myös luonnonmarjojen kaupallinen poiminta on sallittua jokaisenoikeuksien nojalla. Kuvituskuva. Kuva: Jyrki LuukkonenLuonnonmarjojen keruu kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Tämä pätee marja-alan etujärjestön Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partasen mukaan myös kaupalliseen poimintaan.
”Se, että Suomen metsien marjasatoa saadaan talteen, nähdään metsänomistajien keskuudessa pääsääntöisesti positiivisena asiana”, Partanen kertoo.
Kaupallinen poiminta nähdään Partasen mukaan myös hyväksyttävämpänä silloin, kun kuljetuksesta, käsittelystä ja jatkojalostuksesta koituva hyöty jää lähiympäristöön. Jos poimintaketjun kaikki hyöty kuitenkin valuu ulkomaisten toimijoiden mukana pois Suomesta, tilanne voi olla toinen.
”Se ei ole enää jokaisenoikeuksien hengen mukaista”, Partanen sanoo.
”Se, että Suomen metsien marjasatoa saadaan talteen, nähdään metsänomistajien keskuudessa pääsääntöisesti positiivisena asiana”
Jokaisenoikeuksien luonnetta on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n elinvoimajohtajan Leena Kristerin mukaan ollut Suomessa tapana tarkastella noin kymmenen vuoden välein.
”Edellisestä tarkastelusta on jo se reilu kymmenen vuotta. Olemme ilman muuta nyt siinä tilanteessa, että uusi tarkastelu on tehtävä.”
Pohdinnan alla ovat käytännön ajantasaisuus ja mahdolliset siihen liittyvät toimintaympäristömuutokset.
”Aina kun jotain uutta toimintaa tulee, niin kyllähän se aiheuttaa kysymyksiä ja monenlaisia mielipiteitä kansalaisten keskuudessa.”
Tarkasteluun on Kristerin mukaan tullut paljon uudenlaisia elementtejä, esimerkiksi juuri marjanpoiminnan lainsäädäntöön liittyen.
Jos poimintaketjun kaikki hyöty menee ulkomaisten toimijoiden mukana pois Suomesta, ei jokaisenoikeuden henki perinteisessä mielessä hänenkään mielestään millään tavalla toteudu.
Toistaiseksi jokaisenoikeuksia on voitu esimerkiksi kaupallisen toiminnan suhteen tulkita varsin laajalla tulkinnalla, mutta tulkintaa ei voi Kristerin mukaan loputtomasti venyttää.
”Ei se voi olla sillä tavalla, että kaikki on aina sallittua.”
”Edellisestä tarkastelusta on jo se reilu kymmenen vuotta. Olemme ilman muuta nyt siinä tilanteessa, että uusi tarkastelu on tehtävä.”
Jokaisenoikeuksien käyttöön liittyy tiiviisti vastuu, eikä luonnolle tai maanomistajalle saa tuottaa haittaa tai häiriötä.
Jos jälkiä esimerkiksi tulenteosta tai ympäristön roskaamisesta kuitenkin löytyy, kehottaa Partanen raportoimaan havainnot osoitteeseen luonnontuotteidenkeruu@keha-keskus.fi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
