• Varma lämpimän vuodenajan merkki: Elokapina protestoi sellutehtaan porteilla – mielenosoittajat varustautuivat leirielämään pahvikyltein sekä talous- ja vessapaperilla

    Sekin raha, mitä tähän touhuun poltetaan poliisin määrärahoja, voitaisiin kohdistaa johonkin oikeasti maailmaa pelastavaan toimintaan.
    Metsä|Metsäpolitiikka
    4.7.202322:00
    Kolumni
    Suvi Kokkola

    Kanadassa on tänä vuonna palanut maastoa melkein yksi neljäsosa Suomen metsäpinta-alasta. Samaan aikaan ensimmäiset varmat lämmön ja kesän merkit ilmestyivät meilläkin katukuvaan. Elokapina löysi mukavan istumapaikan tällä kertaa Kymin tehtaiden läheisyydestä. Juna- ja tieliikenne tehtaalle estyi.

    Protesti kohdistui kuulemma yhtiön johtoon ja omistajiin, ja kritisoinnin aiheena olivat globaalit asiat. Johto, sen enempää kuin pankit ja eläkeyhtiötkään, harvoin tuovat kuitupuuta tehtaalle. Sen sijaan sitä tuovat paikalliset puutavara-autoilijat. Asfalttileireily kohdistui tällä kertaa eniten heihin. Tulonmenetyksiä tuskin korvattiin.

    Sellu- ja paperitehdas oli muutenkin oiva paikka osoittaa mieltä pahvikylttien kanssa. Leirielämään kuuluvat talous- ja vessapaperitkin pääsivät uutiskuviin. Suosittelen kokeilemaan elämää ilman mitään puupohjaisia tuotteita. Saattaa tulla yllätyksiä muun muassa ruokakaupassa. Jotain vielä sentään saa muovipakkauksissa. Ilmeisesti niin on parempi.

    Viime päivinä maastopalot ovat työllistäneet palokuntia myös Suomessa. Olo on silti turvallinen. Suomessa on palolentoja, satelliittiseurantaa, kalustoa, osaamista ja mikä tärkeintä: kohtuullinen metsätieverkosto. Sammutuskalusto saadaan paikalle.

    Palot jäävät lähes aina pienialaisiksi. Jopa niin pienialaisiksi, ettei PEFC-sertifioinnin viiden hehtaarin minimivaatimus ”väärin syttyneistä” paloalueista toteudu. Ei harmita, sillä lopputulos on hiiltynyttä puuta tarvitsevien lajien kannalta kuitenkin yhtä hyvä kuin kontrolloiduissa kulotuksissa. Metsänomistajalle suunnittelemattomat kulotukset ovat aina ikäviä.

    On surullista seurata, miten ongelmien ja etenkin ratkaisujen mittakaava on välillä hukassa.

    Kuivuus ja lämpö aiheuttavat muita todellisia ongelmia. Keski-Euroopan kuusikot ovat kohta menetettyjä kirjanpainajan vuoksi. Meilläkin pitää olla tarkkana. Hellekauden jälkeen ei todellakaan kaivata trombeja tai syöksyvirtauksia pistämään puustoa sileäksi. Kuivuus altistaa kuusikot kirjanpainajatuhoille muutenkin. Toivottavasti lehtipuustoa ja mäntyjä saadaan metsiin lisää tulevaisuudessa.

    On surullista seurata, miten ongelmien ja etenkin ratkaisujen mittakaava on välillä hukassa. Kanadassa palaa määrällisesti viidesosa Suomea. Ukrainassa räjäytettiin pato, ja sen seuraus on paitsi humanitäärisen kriisin paheneminen, niin myös ympäristökatastrofi. Meillä istutaan samaan aikaan asfaltilla ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi erilaisilla painotuksilla. Keski-ikäiset naiset ovat hengessä mukana muun muassa maksamalla mielenosoittajien sakkoja, koska kokevat mukana olon voimaannuttavaksi.

    Sekin raha, mitä tähän touhuun poltetaan poliisin määrärahoja, voitaisiin kohdistaa johonkin oikeasti maailmaa pelastavaan toimintaan. Ja minä, keski-ikäinen nainen, olen onneksi keksinyt muutakin voimaannuttavaa tekemistä kuin Elokapinaan liittymisen. Jokainen saa toki toimia arvojensa mukaisesti.

    Kirjoittaja on metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtaja.

    Lisää aiheesta
    • Metsäpalosta tulee erityisen tuhoisa, jos tuli leviää maastopalosta latvapaloksi.

      Metsänhoito | Kanadassa on palanut jo käsittämättömät neljä miljoonaa hehtaaria metsää – tämän takia paloja ei saada hallintaan kuten Suomessa

    • Metsäteollisuus | Uruguayn asukkaita koettelee ennennäkemätön vesipula, puita kuivunut paikoin UPM:n viljelmillä

    • Myrskylän Kankkilan laajan metsäpalon jälkisammutus jatkui tiistaina.

      Metsänhoito | Katso tuoreet kuvat: Myrskylän metsäpalon jälkisammutus jatkui tiistaina

      Tilaajalle
    • Elokapina osoittaa mieltään UPM:n tehtailla.

      Metsäteollisuus | Elokapinan mielenosoitus estää liikenteen kulun UPM:n sellu- ja paperitehtaille

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin