Kanadassa on palanut jo käsittämättömät neljä miljoonaa hehtaaria metsää – tämän takia paloja ei saada hallintaan kuten Suomessa

Kanadassa metsäpalot ovat tuhonneet jo yli neljän miljoonan hehtaarin edestä metsää eri puolilla maata. Pinta-alaltaan paloalue vastaa suunnilleen Viroa.

Viime vuonna metsää paloi Kanadan metsäpalokeskus CIFFC:n tilastojen mukaan noin 1,5 miljoonaa hehtaaria. Tähän mennessä paloja on hiukan enemmän kuin vuonna 2021, jolloin metsää paloi 4,3 miljoonaa hehtaaria. Viimeksi näin paljon metsää on palanut vuonna 2014.

Hallitsemattomia metsäpaloja oli 8.6. CIFFC:n mukaan 230 kappaletta. Yhteensä aktiivisia paloja oli yli 400. Uutistoimisto Reutersin mukaan yli 12 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ainakin väliaikaisesti palojen vuoksi.

Useimmiten metsäpalo syttyy salamaniskusta tai ihmistoiminnan seurauksena eli esimerkiksi nuotiosta tai tupakasta lentäneestä kipinästä. Voimakkaat tuulet levittävät metsäpaloja tehokkaasti.

Paloille altistavat kuivuus ja kuumuus. Albertan, Nova Scotian ja Quebecin provinsseissa on The Washington Postin mukaan tänä keväänä mitattu poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja. Lisäksi itäisessä Kanadassa on ollut harvinaisen kuivaa koko kevään ja kuivuusjakson ennustetaan jatkuvan.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Ilkka Vanha-Majamaan mukaan esimerkiksi pieni kuviokoko ja tehokas metsätieverkosto ehkäisevät Suomessa tehokkaasti suurempien metsäpalojen syntymistä. Vanha-Majamaa mainitsee myös suomalaisen vapaapalokuntaverkoston, joka auttaa metsäpalojen hallinnassa nopeasti ja tehokkaasti.

Kanadassa on Suomeen verrattuna laajoja erämaita, joilla sammutuskalustoa on hankala liikutella eikä sitä saada riittävän ajoissa paikalle. Erämaa-alueilla metsäpaloja ei myöskään havaita niin nopeasti kuin asutetuilla alueilla. Suomessa säännölliset metsäpalojen valvontalennot suuremman paloriskin aikaan nopeuttavat palojen havaitsemista. Erämaa-alueilla myös metsien eri-ikäisrakenne helpottaa maapalon nousua latvapaloksi, ja siten nopeuttaa palojen leviämistä.

”Jos on laajoja käsittelemättömiä metsäalueita ja sääolot suotuisia niin riski laajoille metsäpaloille on olemassa”, Vanha-Majamaa sanoo.

Vanha-Majamaan mukaan joka puolella maailmaa on nähtävissä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lämpötilojen noustessa myös kuivuusjaksot yleistyvät ja se altistaa metsäpaloille.

”Kun kuivuus Etelä-Euroopassa lisääntyy, myös metsäpalojen riski kasvaa. Siperiassakin on väistämättä tulossa palokesä.”

Siperiassa palaa vuosittain kymmeniätuhansia hehtaareita metsää. Toisin kuin Kanadassa, Siperian metsäpaloja ei yleensä yritetä samalla tavalla saada hallintaan, koska ne eivät asumattomilla alueilla ole uhka ihmisasutukselle.

Vanha-Majamaan mukaan metsäpalojen syttyminen riippuu hyvin vahvasti kuivuusjaksojen pituudesta ja sääoloista. On siis mahdotonta ennustaa tarkasti, missä metsäpaloja tulevana kesänä syttyy ja kuinka tuhoisia ne tulevat olemaan.