Menetettävät kantorahatulot lähentelevät sianlihan vientituloja, jos metsätalouden ASF-rajoitukset laajenevat

Metsäteollisuus toivoo, ettei Ruokavirasto aseta hakkuurajoituksia afrikkalaisen sikaruton (ASF) uusille tartunta-alueille, koska laajat hakkuukiellot aiheuttavat merkittäviä vaikutuksia koko aluetaloudelle.

Metsäjohtaja Sami Oksa Metsäteollisuus ry:stä laskee, että ensiksi perustetulla tartuntavyöhykkeellä, johon kuuluu puolet Lappeenrannasta sekä Virolahti ja Miehikkälä, vuosittaiset hakkuut ovat noin 600 000 kuutiometriä. Pelkästään kantorahoina se tarkoittaa noin 26 miljoonaa euroa.

Uudella, kuuden kunnan alueelle laajentuneella tartuntavyöhykkeellä vuosittainen hakkuumäärä on Oksan arvion mukaan noin miljoona kuutiometriä.

Mikäli tälle läntiselle tartuntavyöhykkeelle asetettaisiin samanlaisia hakkurajoituksia kuin ensimmäiselle, niin metsänomistajilta voisi yhteensä jäädä saamatta noin 60 miljoonaa euroa kantorahatuloja vuodessa.

Oksa vertaa metsätalouden mahdollisia menetyksiä sianlihan viennin arvoon, joka on noin 75 miljoonaa euroa vuodessa. Sianlihan ja vähän hyödynnettyjen ruhonosien yhteenlaskettu vientiarvo on noin 90 miljoonaa euroa.

Kun kantorahojen päälle lasketaan, paljonko metsäteollisuus tuottaa arvonlisää, Oksan mukaan summa ylittää huomattavasti sianlihan viennistä tulevat tulot.

Ruokavirasto valmistelee parhaillaan päätöstä uusista rajoituksista Pyhtäältä löytyneen ASF-tapauksen jälkeen.

”Meidän viesti on ollut Ruokaviraston suuntaan se, että kun nyt mennään niin laajoille alueille, niin metsätaloutta ei tulisi rajoittaa yhtä tiukasti. Se on teollisuuden puuhuollon näkökulmasta mahdotonta.”

Hän toivoo, että Ruokavirasto höllentäisi puunkorjuun rajoituksia ja painottaisi muita keinoja afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi.

”Näen, että tietyillä järkevillä toimenpiteillä, kuten koneiden puhdistuksella ja desinfioinnilla, hakkuita voitaisiin nykyisellä rajoitusalueella jatkaa.”

Soittokierros Kaakkois-Suomen tartuntavyöhykkeen sahoille paljastaa, että ainakaan toistaiseksi hakkuurajoitukset eivät ole heikentäneet puun saatavuutta.

Virolahdella toimivan Ravijoen sahan toimitusjohtaja Juhani Taimela kertoo, että vaikutukset näkyisivät todennäköisimmin vasta ensi keväänä.

Ravijoen saha hankkii puuta muun muassa vientisahoilta Haminan seudulta sekä muualta Etelä-Suomesta. Osa hankinta-alueista sijaitsee kuitenkin rajoitusalueella.

Epäsuoria vaikutuksia voidaan kuitenkin nähdä myöhemmin esimerkiksi rakentamisessa.

”Vielä ei suoria vaikutuksia ole, mutta miten esimerkiksi kesämökkien rakentajat suhtautuvat sitten, että onko yleensä järkevää näille kulmille rakentaa”, Taimela pohtii.

Myös Haminassa toimivan MCM Timber oy:n toimitusjohtaja Janne Kujala sanoo, että afrikkalaisen sikaruton metsätaloudelle aiheuttamat rajoitukset eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet yrityksen sahaustoimintaan.

Yhtiön käyttämästä puusta osa tulee rajoitusalueelta. Hekään eivät osta puuta suoraan metsänomistajilta, vaan puu tulee toimituspuuna toisilta yrityksiltä.

Kujala painottaa, että yhtiö odottaa viranomaisten päätöksiä. Hän kuitenkin ennakoi, että metsätalouden rajoituksia aletaan purkaa, sillä rajoituksista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset paisuisivat kestämättömiksi.

Hän arvioi, että rajoitusten taustalla on ollut ennen kaikkea pyrkimys estää villisikojen liikkumista.

”Siinähän oli lähinnä kysymys, ettei häirittäisi sitä reviiriä, jotta possut eivät lähtisi liikkeelle. Mutta nyt ne ovat jo lähteneet liikkeelle.”

Koko Etelä-Suomea tuskin voidaan laittaa hakkuurajoitusten piiriin.