Mhy Österbotten käyttää monikerrosansoja, joita Lukella ei vielä ole käytössä. Kuva: Johannes Tervo
Luke haluaa vapaaehtoiset täydentämään kirjanpainajien seurantaa – mhy Österbotten otti varaslähdön
Metsänomistajat ehdottivat omaa seurantaa, koska Luke ei tee sitä heidän alueellaan.Tilaajalle
Metsänhoitoyhdistys Österbottenin metsäneuvoja Victor Åstrand kokee kirjanpainajapyydykset kuukausittain kesän aikana. Kuva: Johannes TervoMetsänhoitoyhdistys Österbotten tekee omaa kirjanpainajaseurantaa Pohjanmaalla. Se täydentää virallista Luonnonvarakeskuksen (Luke) havainnointia.
”Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto ehdotti, että alkaisimme tehdä seurantaa, koska Luke ei tee sitä Pohjanmaalla”, kenttäpäällikkö Jami Pirttimäki kertoo.
Metsänhoitoyhdistys tilasi kolme kirjanpainaja-ansaa kullekin kolmelle pyyntipaikalle. Kohteet sijaitsevat yhdistyksen alueella Kristiinankaupungissa, Maalahdessa ja Uudessakaarlepyyssä.
Lukessa mhy:n idea otettiin lämpimästi vastaan. Yhdistys sai selkeät ohjeet ja aikataulut, milloin ansojen pitää olla paikallaan, milloin ne tarkistetaan ja milloin feromonit eli houkutinaineet pitää vaihtaa. Tämä siksi, että käytännöistä saadaan yhteneväisiä Luken kanssa.
”Kirjanpainajien lisääntyminen on huomattu, ja vahingoittuneita puita löytyy yhä useammin.”
Ansojen kokeminen on kustakin alueesta vastaavalla työntekijällä. Ensimmäiset tulokset saatiin toukokuun lopussa ja toiset heinäkuussa. Elokuun laskennat ovat vielä edessäpäin.
”Kesäkuussa Kristiinankaupungissa kirjanpainajia saatiin 3 600, Maalahdessa 6 520 ja Uudessakaarlepyyssä 2 400. Heinäkuun määrät olivat jonkin verran alempia.”
”Vaikka lukemat olivat aika suuria, ollaan vielä kaukana Luken suurimmista heinäkuun havaintomääristä, jotka olivat Hyvinkäällä 10 500 ja Äänekoskella 12 000.”
Pirttimäen mukaan kirjanpainaja ei ole heidän yhdistyksensä alueella vielä erityinen ongelma. Suuria tuhoalueita ei ole tiedossa.
”Mutta kirjanpainajien lisääntyminen on huomattu, ja vahingoittuneita puita löytyy yhä useammin. Siksi haluamme olla ajoissa liikkeellä ja seurata tilannetta. Metsänomistajat ovat olleet siitä kiinnostuneita.”
Lukessa on jo pitkään kaavailtu, että vapaaehtoista kirjanpainajalaskentaa voitaisiin hyödyntää seurannassa laajemminkin, ja liittää osaksi havaintoverkostoa. Vapaaehtoista seurantaa kokeiltiin kolmen vuoden ajan Luken ja Metsäkeskuksen yhteisessä projektissa Kaakkois-Suomen metsänomistajien kanssa.
”Jos meille pamahtaisi oikein pahat riskiolosuhteet kirjanpainajaesiintymille, voitaisiin perustaa valmiusverkosto, johon vapaaehtoiset voisivat liittyä”, Luken tutkija Tiina Ylioja visioi.
Viranomaisten rahkeet eivät hänen mukaansa toistaiseksi riittäisi mittavaan valmiusverkostoon.
Vielä Österbottenin laskentatulokset eivät näy Luken havaintokartalla, sillä mhy käyttää eri pyydystyyppiä kuin Luke, mutta samaa feromonia. Luken ansat ovat putkimaisia, yhdistyksen pylväsmäisiä monikerroksisia ansoja.
”Monikerrosansat pyydystävät huomattavasti isomman määrän kuin suppiloansat”, Ylioja sanoo.
Monikerrosansoja käytetään Ruotsissa, ja mahdollista on, että Lukekin siirtyisi käyttämään sellaisia.
On myös yksittäisiä metsänomistajia, jotka pitävät kirjanpainajapyydyksiä.
”Metsänomistajat usein ajattelevat, että näin saadaan pyydettyä osa kirjanpainajista pois. Torjuntakeinona se on kuitenkin aika tehoton. Pyydykseen päätyvä määrä on suhteellisen pieni osa liikkeellä olevista kirjanpainajista”, Ylioja sanoo.
Kirjanpainaja on pieni, mutta voi aiheuttaa suuren tuhon. Kuva: Johannes TervoMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
