Erityisen tärkeää vedendatan seuranta on tilanteissa, joissa ylitys on logistisesti välttämätön. Kuvassa puro ylitetty rungoista tehdyllä sillalla. Kuva: Jarkko Sirkiä
Tekoäly vahtii metsätöiden vesistövaikutuksia reaaliajassa – poikkeamat havaitaan jo työmaalla
Kun dataa kertyy jatkuvasti, auttaa tekoäly tunnistamaan veden luontaisen vaihtelun ja erottaa siitä poikkeavat muutokset.Tilaajalle
Mikon Metsäpalvelun toimitusjohtajan Mikko Rantasen mukaan mittauksen ensimmäinen havainto oli dramaattinen. Kuva: Jarkko SirkiäKun puustoa hakkuun yhteydessä poistetaan metsästä, hakkualueen vesitalous muuttuu. Tämä lisää ravinteiden, kiintoaineksen ja humuksen huuhtoutumista puroihin, järviin ja jokiin.
Metsäpalveluyritys Mikon Metsäpalvelu uskoo, että herkkien vesistöjen läheisyydessä on kuitenkin täysin mahdollista toimia ilman, että vesistöihin kohdistuu kuormitusta.
Yritys hyödyntää reaaliaikaista vedenlaatudataa ja tekoälyä metsätöiden aikana. Välineenä tässä on Liqum 6th sense -palvelu, tutummin Virtavahti.
Metsätalouden vesistövaikutusten seurantaan tarkoitettu teknologia tunnistaa poikkeamia, jotta mahdolliseen vesistökuormitukseen voidaan puuttua jo työmaalla.
Tavoitteena on muodostaa ajantasainen tilannekuva veden laadusta ja varmistaa, että metsänhoitotyöt toteutetaan mahdollisimman vesistöystävällisesti. Jos tekoäly tunnistaa vedenlaatudatassa poikkeaman, tieto välittyy välittömästi sekä asiantuntijoille että metsäkoneen kuljettajalle.
”Ensimmäiset pilottimittarit laitettiin virtaavaan veteen mittaamaan heinäkuun alussa ja loppuvuoden aikana niitä on tarkoitus testata erilaisilla kohteilla, joissa on riskiä, että virtaavaan veteen voi päätyä aineksia korjuusta johtuen.”
Liqumin palvelusta innostuttiin Mikon Metsäpalvelussa toimitusjohtaja Mikko Rantasen mukaan sattumalta. Mittarit päätettiin testata yhteistyössä Metsäkonepalvelu kanssa.
”Ensimmäiset pilottimittarit laitettiin virtaavaan veteen mittaamaan heinäkuun alussa. Loppuvuoden aikana niitä on tarkoitus testata erilaisilla kohteilla, joissa on riskiä, että virtaavaan veteen voi päätyä aineksia korjuusta johtuen”, Rantanen kertoo.
Mittarit asetettiin kohteille alkukesän kuivuuden loppumetreillä juuri ennen lomakautta ja vesisateita. Laite on Rantasen mukaan helppokäyttöinen; se laitetaan kytkimestä päälle ja asetetaan veteen mittaamaan.
”Suurin haaste on sen pystyttäminen tukevasti. Kun laite on paikallaan, niin dataa alkaa virtaamaan.”
Ensimmäinen havainto oli Rantasen mukaan dramaattinen. Veden laatu romahti lähtötilanteesta runsaiden sateiden myötä, vaikka vesistöjen yläjuoksuilla ei ollut mitään vedenlaatua heikentävää toimintaa.
”Eli ensimmäinen haaste on siinä, että osataanko mahdollinen metsätalouden päästö tunnistaa ja erottaa vaikka ukkoskuuron aiheuttamasta laadun heikkenemästä. Tieto lisää tuskaa”, hän kertoo.
Toinen haaste on datan valtava määrä. Mittarit lähettävät tietoa minuutin välein seitsemästä eri anturista, jotka kaikki reagoivat hyvin nopeasti muutoksiin.
Siinä missä vesinäyte kertoo veden koostumuksesta juuri näytteenottohetkellä, jatkuvasti muodostuva vedenlaatudata täydentää Liqumin mukaan tätä tietoa.
Data kertoo esimerkiksi sen, miten veden ominaisuudet muuttuvat eri vuorokaudenaikoina, sääolosuhteissa ja metsätalouden työvaiheissa.
Kun dataa kertyy jatkuvasti, tekoäly voi Liqumin yhtiön mukaan oppia tunnistamaan veden luontaisen vaihtelun ja erottaa siitä poikkeavat muutokset.
Ensimmäinen havainto oli Rantasen mukaan dramaattinen. Veden laatu romahti lähtötilanteesta runsaiden sateiden myötä, vaikka vesistöjen yläjuoksuilla ei ollut mitään vedenlaatua heikentävää toimintaa.
Mikko Rantasen mukaan mittauslaite on helppokäyttöinen. Vain laitetaan kytkimestä päälle ja veteen mittaamaan. Kuva: Mikko Rantanen
Palvelu tuottaa uudenlaista vedenlaatudataa, jota tekoäly analysoi jatkuvasti. Kuva: Mikko RantanenErityisen tärkeää datan seuranta on Rantasen mukaan kaikkein herkimpiin kohteisiin, kuten metsälakipuroihin ja -noroihin, liittyvissä tilanteissa, joissa ylitys on logistisesti välttämätön.
Huolellista suunnittelua, riittäviä suojavyöhykkeitä, asianmukaista vesienkäsittelyä tai ammattitaitoista työn toteutusta reaaliaikainen vedenlaatudata ja tekoäly eivät Liqumin mukaan korvaa.
Ne kuitenkin täydentävät keinoja tuottamalla jatkuvan tilannekuvan todellisista olosuhteista. Hyöty syntyy siitä, että tekoäly pystyy käsittelemään jatkuvasti kertyvää dataa ja tunnistamaan siitä muutoksia, jotka muuten voisivat jäädä huomaamatta.
”Varhaisvaroituksen on puolestaan tavoitettava nopeasti sekä asiantuntijat että työmaalla toimivat ihmiset”, Liqumilta kerrotaan.
Jokainen vesistö on Rantasen mukaan kuitenkin omanlaisensa.
”Esimerkiksi maalaji vaikuttaa. Siksi laitteet on vietävä vesistöön jo reilusti ennen toimenpiteitä, jotta alkuperäinen sormenjälki saadaan selville.”
Jos veden sähkökemiallinen sormenjälki muuttuu odottamattomasti, järjestelmä tunnistaa poikkeaman ja antaa varhaisvaroituksen.
Erityisen tärkeää datan seuranta on Rantasen mukaan kaikkein herkimpiin kohteisiin, kuten metsälakipuroihin ja -noroihin, liittyvissä tilanteissa, joissa ylitys on logistisesti välttämätön.
Mittausten avulla voidaan todentaa, ettei päästöjä ole syntynyt. Mikäli poikkeamia havaitaan, korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
