
Joskus kohde tulee eteen sattumalla, välillä sitä saa hakemalla hakea eri karttatasoilta. Mikon Metsäpalvelu oy:n metsäasiantuntija ja videonikkari Matias Sarusto tarkastelee päivän kohdetta korjuusovelluksesta.
Aivan kulman takana forssalaisella kohteella pitäisi olla passeli esimerkkitapaus eroosioriskikohteiden tunnistusta käsittelevään opasvideoon.
Sarusto sekä yhtiön toimitusjohtaja Mikko Rantanen ovat Forssassa kuvaamassa materiaalia metsätalouden vesistövaikutuksia ennaltaehkäiseville opasvideoille. Mukana on myös videoprojektia organisoivan hankeen toisen osapuolen Baltic Sea Action Groupin eli BSAG:n edustaja Katri Kaartovuori.
Eroosioriskikohteiden tunnistamisen lisäksi konekuskeille suunnattuja tietoiskuvideoita on työn alla muistakin aiheista, kuten uomien ylityksestä ja havuttamisesta.
Aiheet videoille on kerätty suoraan niiden kohdeyleisöltä eli metsäkoneenkuljettajilta. Heidän kohtaamiaan vesiensuojelun haasteita metsätyömailla selvitettiin BSAG:n Koppi-hankkeen kyselyssä.

Metsätalouden vesiensuojeluopastuksen toteuttaminen juuri videoformaatissa tuli Kaartovuoren mukaan esille jo Metsämiesten säätiön rahoittaman hankeen alkusuunnittelussa.
Kuljettajakyselyn tulokset kuitenkin vahvistivat ideaa.
”Suunnittelu- ja käsikirjoitusvaiheessa tehtiin myös taustatyötä siitä, miten aiheita on jo käsitelty. Tarkoitus ei missään nimessä ole tehdä asioita moneen kertaan, vaan täydentää, jos jotakin vielä puuttuu”, Kaartovuori kuvailee.
Opasvideot toteuttaa pirkanmaalainen metsäpalveluyritys Mikon Metsäpalvelu. Tavoitteena on hyödyntää tutkimustieto ja esitellä toimivimmat käytännön toteutusesimerkit helposti omaksuttavassa ja käytännöllisessä muodossa.
Valmiit opasmateriaalit päätyvät pian valmistuvalle metsäalustakokonaisuudelle BSAG:n sivuille.

Kuvauskohteella Sarusto nappaa muutaman videoklipin, minkä jälkeen siirrytään seuraavalle kuvauspaikalle, jolla metsäkoneenkuljettaja Matti Raitala aloittelee työtään.
Tältä kohteelta hyvää materiaalia saadaan muun muassa turvallisesta ojanylityksestä. Sarusto kaivaa esiin dronen ja virittelee sen valmiiksi lennolle.
Metsäkonekuskien vesiensuojeluosaaminen on Rantasen mukaan korkealla tasolla. Yhteistyönä valmistuvien opasvideoiden tavoitteena on nostaa kaikki tekijät samalle viivalle.
”Jos jotakin hyvää muuten ikävästä Hukkajoen raakkuepisodista seurasi, niin tietoisuus metsätalouden vesiensuojelukysymyksistä ja niiden nousu yleiseen keskusteluun”, Rantanen sanoo.
”Jos jotakin hyvää muuten ikävästä Hukkajoen raakkuepisodista seurasi, niin tietoisuus metsätalouden vesiensuojelukysymyksistä ja niiden nousu yleiseen keskusteluun.”
Tietoa vesiensuojelun kannalta haastavien metsäkohteiden käsittelystä pitää olla helposti ja kätevästi saatavilla. Videoissa panostetaankin Kaartovuoren mukaan selkeyteen, tiiviyteen ja informatiivisuuteen.
Opasvideot ovat täsmätietoa ja muistinvirkistystä. Videoiden aiheet ja niiden kuvaamat tilanteet ovat Rantasen mukaan jokapäiväisiä ja osa kuljettajien perusosaamista.
”Kuljettajienhan pitäisi osata nämä toimenpiteet ihan normityönä ilman erillistä työohjettakin, jos tällainen kohde tulee vastaan.”
Metsätalouden vesiensuojelun ja vesistövaikutusten vähentämisessä sekä Rantanen että Kaartovuori peräänkuuluttavat kohteelle jalkautumisen tärkeyttä. Keskeistä on kartoittaa nekin kuvion poikkeukset maastossa, jotka eivät suoraan sähköisestä datasta näy.
Kaartovuoren mukaan asiantuntijoiden jalkautuminen maastoon koetaan myös konekuskien keskuudessa tärkeäksi.
”Aika on tietysti heillekin rahaa. Mitä kauemmin kuljettaja joutuu odottelemaan suunnittelijan vastausta vaikkapa kohteelta löytyneeseen merkitsemättömään pienveteen, sen kalliimpaa odottelu on. Tästä syystä halutaan, että jo se suunnittelu on tehty hyvin.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
