Tämän tilan lampaiden verta tarvitaan sairaaloissa – nyt lampaita tappoivat sudet

Markku Rautiaisen Karjalohjalla sijaitsevalla kotitilalla on kasvatettu lampaita vuodesta 1990 lähtien. Tänä kesänä sudet ovat hyökänneet ensimmäistä kertaa tilan lampaiden kimppuun. Toukokuun alussa sudet tappoivat yön aikana neljä lammasta ja raatelivat 10 lammasta niin pahoin, että ne oli lopetettava.

”Tätä ennen meillä ei ole ollut ongelmia susien kanssa”, Rautiainen kertoo.

Tilan 150 lammasta on pidetty toukokuun tapauksen jälkeen ulkona vain päiväaikaan ja niille ollaan parhaillaan rakentamassa petoaitoja.

Lampaat viettävät muutoin tilalla normaalia lampaan elämää.  Kuva: Panu Rautiainen

”Nyt työn alla on viitisen kilometriä petoaitaa, ja siinäkin on melkoinen homma. Aitojen pystytystä hidastaa se, että lampaita on pidettävä neljässä eri ryhmässä ja niillä on ollut laidunnettavana 25 hehtaaria maata. Työtä ei kuitenkaan aiheuta vain aitojen pystytys vaan kesäksi saisi palkata jonkun, joku joka myös hoitaisi aitaa. Niiden alle kun ei saisi kasvaa yhtään heinää, jotta aitojen sähköt pysyvät toiminnassa. Täällä on myös paljon peuroja, jotka tuhoavat aitoja”, Rautiainen huokaa.

Varotoimista huolimatta tilalla havahduttiin tiistai-iltapäivänä siihen, että osa lampaista käyttäytyi oudosti. Lopulta esiin tuli kaksi veristä lammasta.

”Pian kävi selväksi, että sudet olivat hyökänneet lampaiden kimppuun keskellä päivää. Tällä kertaa kolme lammasta oli saatu hengiltä ja kaksi oli pahoin raadeltu. Matkaa lähimpään asutukseen oli vain 50 metriä. Tuhot olisivat voineet olla paljon suuremmat, ellei asiaa olisi huomattu nopeasti”, Rautiainen kertoo.

Sudet ovat hyökänneet tilan lampaiden kimppuun jo kahteen otteeseen. Kuva: Panu Rautiainen

Tilan lampaat eivät ole mitä tahansa määkijöitä, vaan niillä on koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tehtävä.

Lampaita hyödynnetään lääketieteessä. Lampaat on jaettu neljään ryhmään, joista kustakin otetaan verta kerran kuussa puolen litran verran verta. Jokainen ryhmä luovuttaa verta omalla viikkovuorollaan. Muutoin lampaat viettävät tilalla täysin normaalia lampaan elämää.

”Eläin ei kärsi toimenpiteestä, vaan näytteenotto toimii samaan tapaan kuin verenluovutus ihmisellä. Verestä jalostetaan verimaljoja, jotka menevät muun muassa kaikkiin Suomen suurimpien sairaaloiden laboratorioihin. Maljoissa viljellään ja tutkitaan ihmisistä otettuja näytteitä”, Rautiainen taustoittaa.

Verimalja on ravinnerikas yleiselatusaine, jota käytetään tutkittaessa erityisesti streptokokkien kykyä hajottaa punasoluja. Lampaan veren käytön on todettu parantavan useimpien bakteerien kasvua.